keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Lopussa, Slut, Finito, Finished, Väsynyt, Tired...

Edellisessä postauksessa kirjoittelinkin ihmeellisestä väsymyksestä ja sehän vain pahenee. Keskikesän masennusta ilmassa siis :(
Onneksi masennuksen aiemmin sairastaneena tiedän, että siitä voi parantua ja tuskin mie nyt ihan masennukseen olen sairastumassa. Olen vain hyvin, hyvin, hyvin, hyvin, hyvin väsynyt ja alakuloinen.

we heart it
we heart it


we heart it
we heart it

Huomenna olisi sitten tiedossa tällaista kun pitää palailla töihin ;(

we heart it
plaah......

iive

ps. uudet ihanat lukijani, en oikeasti ole tällainen, joten pliis älkää karatko jookos :)

tiistai 28. kesäkuuta 2011

Uupumusta ilmassa

Juhannuksen yövuorot saivat minut normaalia väsyneemmäksi. Näin kävi vaikka sain nukkua rauhassa ja treenaamassakin kävin. En tiedä sitten mistä johtuu? Liian tiukasta treenistä, syömisistä vai valvomisesta ylipäätänsä? Vai onko väsymys ehkäpä henkistä kun olin niin pitkään erossa Neidistä ja Siipasta?

En ole myöskään toipunut "kesälomastani" eli siitä ihanasta parista viikosta mitä sain vapailla viettää kotiäitiä leikkien, sillä totuushan on yksinkertaisesti se, että haluaisin olla kotiäiti edelleenkin vaikka ei mun työssä tai työpaikassa nyt mitään vikaakaan ole. Haluaisin vain mieluiten hoitaa omaa lastani enkä vieraiden ihmisten äitejä, mutta elämä on. Se nyt vaan sitten on näin ja muuksi ei muutu.
Loppukesän työvuorotkin ahdistavat. Listat on tiedossa heinäkuun loppuun. Eikä yhtään viikonloppuvapaata :( Onneksi aamuvuoroja on kiitettävästi ja muutama pidempi vapaakin. Toivottavasti elokuulta löytyisi sitten edes yksi viikonloppuvapaa...

Onneksi lapsella on ollut ihana Juhannus <3
Eilen tutkailin kaupassa erilaisia liikunta ja terveyslehtiä. Aika kirjavaa näyttää olevan tuo tarjonta ja joidenkin lehtien ero mm. Me Naisiin tai Annaan ei ollut kovin huimaava. Salilla luin Kunto & Terveys-lehteä ja se vaikuttikin ihan lupaavalta. Kunnon artikkeleita eikä mitään hömpötystä tai muotivinkkejä. Hirveästi tekisi mieli tilata jokin lehti, mutta tuo edellä mainittu ei ilmesty kovin usein ja muut tuntuvat ihan "akkojen lehdiltä", joista en välitä sen suuremmin. Mikähän sitten olisi hyvä?

*** iive ***

ps. blueberryn Pudotuspelissä on arvonta käynnissä ja kas nyt minullakin on kaksi arpalippua ;D

pps. ja jos haluatte oikeasti piristystä päivään niin käykääpä lukemassa tarjoiluehdotus-blogia! Aivan mieletöntä juttua lähtee tältä tyypiltä ;D Ei voi olla nauramatta kun näitä lukee!

maanantai 27. kesäkuuta 2011

Ulkoista kauneutta!

Katsottuani hollantilaisen 34-vuotiaan Sunny Bergmanin dokumenttielokuvan Yli-ikäinen 35-vuotiaana? (Katsottavissa Areenassa 9.7.2011 saakka), niin rupesi niin paljon ottamaan päähän että oli pakko tulla tänne avautumaan! Sillä totta kai myös me laihdutus/hyvinvointi/kuntoilu/mikälieterveysblogaajatkin olemme myös tämän "uhreja". Vai voiko joku todellakin väittää ettei tekisi tätä myös ulkonäön takia?
Tutkimusten mukaan naiset ovat yhä tyytymättömämpiä ulkonäköönsä. Kuitenkin vanhoista kuvista päätellen ihmiset ovat kauniimpia kuin ennen. Aiemmin hampaat ja iho olivat huonossa kunnossa.
Naiset ovat nykyään kauniimpia, mutta tyytymättömämpiä.
Yksi selitys tälle on että tämänhetkinen yleinen kauneusihanne, kuva ihanteellisesta naiskauneudesta on täysin epärealistinen. Kuva on manipuloitu ja retusoitu. Näemme kaikkialla loputtomasti tekniikan avulla täydellisiksi muokattuja kuvia niin sanotusta kauneudesta. Se on kasvattanut juopaa täydellisen ihanteen ja todellisuuden välillä.
Ennenkin oli kauneusihanteita, mutta ne olivat aitoja. Ne olivat oikeita ihmisiä, eivät suinkaan täydellisiä. (Tohtori Liesbeth Woertman)
Jakcie-lehden päätoimittaja:
Jokainen käsittää, että lehti esittää haavekuvia. Mallit on meikattu ja laitettu, kuvia on muokattu ja käsitelty. Ne joita tällaiset jutut kirpaisevat eivät ole kovin fiksuja tai he ovat hyvin epävarmoja.

Jos epärealistisen kauniit kuvat aiheuttavat naisissa epävarmuutta, he ostavat varmasti lisää kauneustuotteita.
Ryppyvoiteita - Riippumattomissa testeissä ne ovat osoittautuneet tehottomiksi. Naiset ostavat niitä silti. Sama teollisuus, joka murentaa itseluottamustamme, tarjoaa meille ratkaisua (=lisää kosmetiikkatuotteita). (Sunny B)

 Paula Begun, Kosmetiikka-alan asiantuntija:
-Ainoakaan muotilehti ei suhtaudu kriittisesti kosmetiikkateollisuuteen. Lehti menettäisi mainostajia. Tässä on tiukka linja. Jos kritisoi Lancomea tai Estee Lauderia, ei voi odottaa niiltä mainostuloja.
Sunny B:
-Naiset eivät siis saa puolueettomia neuvoja kauneusasioissa? 
Paula Begun:
-Kosmetiikkateollisuudelta on turha kysyä neuvoa.
Sunny B:
-Mutta eiväthän lehdet kuulu kosmetiikkateollisuuteen?
Paula Begun:
-Ilman muuta ne kuuluvat! Vailla riippumatonta tietoa kosmetiikasta, kuluttajat jäävät mainonnan armoille. Kuluttaja ei tiedä mihin rahansa panee ja mikä on hyväksi iholle. Siitä hyötyy kosmetiikkateollisuus, mutta ei kuluttaja.

Mua niin kyllästyttää koko teollisuus! Sillä aivan samaa tekee myös ruokateollisuus (ja arvatenkin moni muu teollisuuden ala). Kosmetiikka- ja ruokateollisuus vain ovat niin paljon henkilökohtaisempia asioita kuluttajalle ja hänen terveydelleen.

KK:ssa on ketju inspiraatiokuville ja monella blogaajallakin on se oma inspiraatiokuvansa. Ja mitä me tavoittelemmekaan? Useimmiten keinotekoista, retusoitua, photosopattua, muunneltua, siloiteltua, paranneltua kuvaa siitä mitä oikeasti ei ole olemassakaan.

Ja se ruoka ja sen terveellisyys onkin sitten jo oma juttunsa...

Välillä myös mietin, että kuinka sairas maailma onkaan kun tarvitsemme ohjeita, lautakuntia, suosittelijoita ja ravitsemusterapeutteja siihen, että me vain osaisimme syödä "oikein". Mietin näin vaikka haluan itsekin opiskella ravitsemusterapeutiksi.

lauantai 25. kesäkuuta 2011

Seuraavat puoli vuotta edessäpäin!

Jos eilen pohdittiin mennyttä niin nyt on aika suunnata katse tulevaisuuteen! Kuka bloggaa-sivullahan on jo tavoitteet tälle vuodelle asetettu ja keinotkin, mutta hieman taitaa muutoksia tulla kuvioihin tai lisätavoitteita matkan varrelle... noh katsotaan kuinka käy!

Paino on nyt siis sen 71,6kg eli 1,7kg jäi tehoviikkojen tavoitteesta uupumaan... Joten nyt tähtäimessä ensimmäiseksi on päästä niille kuutosluvuille! Eli 69,X olisi plakkarissa? No oiskos vaikkapa 15.7 hyvä päivä ;D eli kolmen viikon päästä. Jos mitään ihmeitä ei tapahdu niin tämän kyllä pitäisi onnistua!

Normaalipainoon 66kg toivon pääseväni jossain syyskuun tienoilla. Ja sitten alkaakin viimeiset tiristelyt kohti joulua ja uutta vuotta. Normipainoa odottelen innolla, sillä silloin luen itseni vihdoin "supermimmiksi" ja voin liittyä KK:n Kovaa treenaavien mimmien joukkoon. Voisinhan mä kuulua sinne jo nyt, mutta tämä on tavallaan psykologinen juttu mulle ja palkinto myöskin.

Meneillään olevat haasteet sujuvat aika nihkeästi lukuun ottamatta KK:n kesähaastetta, jossa viiletän jo yli puolen välin ja tiedossa on siis extrasuorituksia jos kaikki menee nappiin!

Kilometrikisa sujuu mun osalta aika surkeasti. Juoksu ja pyöräily kamppailevat suosiostani ja useimmiten se juoksu vaan voittaa, sillä saan siitä niin paljon paremmat kiksit jostain ihmeen kumman syystä... Hieman tässä harkitsen jättäytymistä pois koko kisasta kun ei mulle tule niitä työmatkapyöräilyjäkään, mut katsotaan nyt.

Missio Riihivuori (eli siis pyörällä polkien Riihivuoren päälle) siirtyy auttamatta ensi kesälle. Tän kesän aikana olen havainnut omistavani aivan täysin paskan pyörän (siis kuntoilumielessä), jolla ei ikinä tuota tavoitetta pysty järkevissä määrin saavuttamaan. Joten tämä haaste siirtyy odottamaan parempaa polkupeliä ;D Totta kai jokainen poljettu kilometri (tai muukin aktiviteetti) on toki apuna tämän saavuttamisen suhteen.

Missio Riihivuoren sijasta olenkin päättänyt jonain kauniina elokuun (tai syyskuun) päivänä polkea yhteensä 50km lenkin Jyväskylän ympäri. Eiköhän siinä ole jo tavoitetta kerrakseen kuitenkin :) Pitää varmaan ALE:sta hankkia sellaiset pehmustetut pyöräilyhousut, jotta ei ihan vallan pylly puudu.

Syyskuussa olisi taasen Finlandia Marathon (3.9), jossa pitäisi pystyä juoksemaan 12km... Tämä onkin nyt prioriteettilistalla numero yksi treenejä ajatellessa. Likkojen lenkin jälkeen en ole juossut kuin lyhyitä lenkkejä (5-6km), tosin tasaisen tappavan vauhdin lisäksi olen ruennut tekemään vauhtileikittelyä. Mutta kyllä varmaan niitä kymppejä olisi aika pian ruettava juoksemaan... 2½kk ois harjoitteluaikaa jäljellä.

Syyskuuta pidemmälle en edes rupea suunnittelemaan vaan sitten katsotaan taas uudelleen. Tämmöinen kolmen kuukauden satsi on oikein sopiva satsi laittaa tavoitteita ja suunnitella tekemisiä.

Tänään 
Kävin salilla tekemässä vatsojen tehotreenin. En mä nyt tiedä oliko siinä mitään järkeä, mutta teinpä kuitenkin kun en oikein keksinyt mitä muutakaan sitä tekis. 40min tein erilaisia vatsalihasliikkeitä.
1) istumaannousu penkillä 20kpl
2) sivutaivutukset penkillä 20kpl kummallekin puolelle
3) hoover 2min
4) lantion keinutus 20kpl kummallekin puolelle (eli selällään, kädet T-asennossa, jalat koukussa ylhäällä ja siitä käännetään vuorotellen kummallekin puolelle niin että polvet osuu lattiaan)
5) jalan ojennus laitteessa 20kpl
6) sivutaivutukset seisten painojen kanssa 20kpl kummallekin puolelle
7) hoover 1min
8) jalan ojennus selällään 20kpl
9) lantion nosto 20kpl (eli selällään jalat suorana ylhäällä ja yritetään saada peppu irti lattiasta, vaikeeta!)
10) vatsarutistukset niin pitkään kun jaksoin eli jotain 40kpl

Lisäksi juoksumatolla korkeustreeniä juosten ja kävellen, sekä minispinnu pyörällä 20min 5km vastusta vaihdellen. Olin muuten aivan täysin läpimärkä hiestä kun sain treenit loppuun! Mutta mieli ja olo oli mitä mainioin :) Mitähän sitä huomenna keksis?

<3 iive <3

perjantai 24. kesäkuuta 2011

Puoli vuotta takana!

Puolen vuoden aikana olen tiputtanut painoa 79,8 kilosta 71,6 kiloon eli 8,2 kiloa. Vyötäröltä on kadonnut 14cm.
Aika vähän mielestäni, paremminkin olisi voinut mennä, mutta olisi myös voinut mennä huonomminkin! Toisin kuin edellisenä vuotena kilojen tiputtaminen on ollut vaikeaa. Ensimmäiset kolme kuukautta meni kovasti sairastellessa ja kun huhtikuussa aloitin 9:sän tehoviikkoa niin puolet siitä on mennyt progesteroni-hormoonikuurista "toipuessa". Tuo kuuri pisti elimistön aivan täysin sekaisin, eikä siitä kyllä ollut mitään hyötyäkään. Elimistöni on näköjään päättänyt että olen lehmä, sillä hormonikuurista huolimatta ja imetyksen lopettamisesta puoli vuotta sitten, minulla ei edelleenkään ole kuukautisia ja tuotan maitoa! No kaipa tämäkin joskus loppuu...



Kuntopuolella kehitystä onkin tapahtunut huimasti :D mistä olen erittäin onnellinen. Jaksan juosta yli 7km putkeen ja enemmänkin jos vain kokeilisin. Pyöräilin vast'ikään yli 32kilometrin lenkin. Ja salilla painot nousevat entistä paremmin. Ennen olisin vain voinut haaveilla moisista teoista!

Biggest Loserin Coleen sanoi mielestäni mahtavasti näin:
Elämästä täytyy nauttia täysillä ja ottaa jokaisesta hetkestä kaikki irti. Elämän ei saa antaa lipua ohitse. Aion tehdä loppuelämästäni niin upean kuin pystyn. Minä ansaitsen sen!
Niin kuin Coleen niin myöskään minä en enää aio päästää elämää menemään ohitse. En aio olla oman elämäni sivustakatsoja vaan aktiivinen osallistuja. En halua pohtia kuinka en kykene tekemään jotain (jos se on oikeasti mahdollista!) tai etten pysty saavuttamaan unelmiani. Sillä minä pystyn ja niin muuten pystyt Sinäkin! Ihan varmasti!

Juhannus sujuukin hieman erilaisissa merkeissä tänä vuonna. Meneillään on yövuoroputki ja Siippa sekä Neiti lähtivät viettämään juhannusta Savon sydänmaille. Eli olen siis käytännössä yksin kolme päivää, HUI! :D En muista milloin viimeksi olisin ollut oikeasti yksin, että minulla olisi ollut aikaa ajatella vain itseäni eikä muita. Ero Neidistä ensimmäistä kertaa (ja Siipasta) ottaa kyllä koville, mutta tiedän että he pärjäävät kyllä <3
Nukuin siis autuaasti koko päivän ja vietin hereillä olo aikani typötyhjällä salilla treenaten. Oli ihana treenata kun ei tarvinnut kokea huonoa omatuntoa siitä kuinka pitkään treeni viekään ja keneltä se aika on pois. Nyt se aika ei ollut keneltäkään pois vaan se aika oli minun!

Täällä minä nykyään siis hikoilen entisten "laitteiden" sijaan. Tänään ei ollut edes yhtään "ukkoa" treenaamassa. Kaikki olivat varmaan treenanneet jo aamulla ja olivat juomassa kaljaa ja syömässä makkaraa (mikä toki heille sallittakoon!)
:D

Kotisalini KuntoRiihi on muuten aivan mahtava paikka!
Heille kuuluu oikeasti aika iso kiitos siitä, että olen löytänyt liikunnan ilon mitä moninaisempien lajien parista. Paikkaa pitävä pariskunta tekee työtä koko sydämellään ja sen kyllä näkee, että liikunta on heille oikeasti elämäntapa ja sydämen asia eikä vain pelkkää bisnestä!
Iso kiitos kuuluu myös paikan mahtaville ohjaajille! Kuinka yhteen paikkaan onkin voinut valikoitua niin timanttinen joukko :)

Liikuntaa olen pelkästään touko- ja kesäkuun aikana harrastanut seuraavasti
​​1​/​​60​​ Juoksu 2km 2.5
​​2​/​​60​​ Salitreeni + juoksu matolla yht.1h, 410kcal 3.5
​​3​/​​60​​ Pyöräily 11,2km 45min, 420kcal 4.5
​​4​/​​60​​ Kuntosali 40min + sisäpyöräily intervalli 30min/5,5km 5.5
​​5​/​​60​​ Kävelylenkki 6km 6.5
​​6​/​​60​​ Kuntosali 1h 15min (sis pyöräily + soutu) 7.5
​​7​/​​60​​ Kuntosali 45min 9.5
​​8​/​​60​​ Pyöräily 8,6km 10.5
Sairaana
​​9​/​​60​​ Pyöräily 4km 16.5
​​1​0​​/6​​0 ​Kuntosali 17.5

1​1/​60​ Pyöräily 4km 17.5
​12​/6​0 ​Juoksu 3,5km/45min 18.5
1​3/​60​ Kuntosali 60min 19.5
​14​/6​0 ​Kuntosali 60min 21.5
1​5/​60​ Juoksu 5km/50min 22.5
​16​/6​0 ​Kuntosali 45min 23.5
1​7/​60​ Kuntosali 45min 24.5
​18​/6​0 ​Juoksu 4,5km/45min 25.5
1​9/​60​ Juoksu 2,7km 26.5
​20​/6​0 ​Juoksu (Likkojen Lenkki) 7,7km/ 1h 10min 28.5!!!

2​1/​60​ Astangajooga 1h 29.5
​22​/6​0 ​Pyöräily 30km/2,5h 1.6
2​3/​60​ Juoksu 4km/35min 2.6
​24​/6​0 ​Lenkkeily 6km/1h10min 3.6
2​5/​60​ Kävely x 2, yht. 7km/50min + 35min
​26​/6​0 ​Maanmuokkaus/Puutarhanhoito = lapiohommia 6h! 7.6
2​7/​60​ ​Maanmuokkaus/Puutarhanhoito = lapiohommia 2h 8.6
​28​/6​0 ​​Maanmuokkaus/Puutarhanhoito = lapiohommia 2,5h + Bodypump 50min 9.6
2​9/​60​ Pyöräily 11,4km 10.6
​30​/6​0 ​Puutarhahommia 2x30min 11.6

3​1/​60​ Puutarhahommia 3h + Kuntosali 1h + Juoksu matolla 15min 1,7km 12.6
​32​/6​0 ​Juoksu 6,2km 1h 13.6
3​3/​60​ Kahvakuula 1h + sisäpyöräily 5km + juoksu 2,3km 14.6
​34​/6​0 ​Kuntosali 1h + juoksu matolla 2,1km 16.6
3​5/​60​ Kävely 7km 17.6
​36​/6​0 Kävely 1h 19.6 ​
3​7/​60​ Pyöräily 18km 1h 15min 535kcal 22.6
​38​/6​0 ​Juoksu matolla 2km + Sisäpyöräily 5km + Salitreeni yht. 1h 20min 680kcal 23.6
3​9/​60​ Juoksu matolla 1km + Sisäsoutu 1km + Salitreeni + Sisäpyöräily 5km, 1h 35min 700kcal 24.6

Lopuille 21:lle suorituspäivälle on aikaa yli kaksi kuukautta, joten 60 suorituskertaa paukkuu rikki varmasti aika hyvin jos ei mitään haavereita tai sairastumisia satu sen erikoisemmin.

Kaikista parhain saavutukseni tältä ajalta on kuitenkin oikeasti se, että tietää pystyvänsä tekemään asioita joita olisin vain aiemmin voinut kuvitella tekeväni. Tai aiemmin itse asiassa kuvittelin, että en pysty tekemään niitä. Nyt minä pystyn!

*** iive ***

ps. ihanaa juhannusta!

torstai 23. kesäkuuta 2011

Tasapainoilua

Vai elämän tasapainoa?

Tämä on pitkä vuodatus, toivon että silti luet sen, varsinkin jos olet taipaleesi alussa!

Olen jo hetken ollut ihanassa tasapainossa, missä minun ei tarvitse punnita, laskea tai mitata ruokaani. Ruokavalioni on tasapainottunut tuotteisiin, jotka maistuvat minulle, mutta myöskin tekevät minulle hyvää! (Toisin kuin hirveät pitsat ja lisäainesotkukaramellit...) En missään vaiheessa ole pystynyt hyväksymään Jutta Gustavsbergin lausahdusta -Ruoka on vain polttoainetta, sillä haluan nauttia siitä mitä syön. Edelleenkään en käytä kermaa enkä voita vaikka karppaajat niiden perään hehkuttavatkin. Olen päätynyt kompromissiin Ingmariini ja kermat nyt ovat jääneet kokonaan pois, sillä en koe tarvitsevani niitä mihinkään.

Perus lounas tai päivällinen. Ruokaa ja salaattia.

Luin tässä erään hyvin vakuuttavan kirjan. (Hertan esittely kirjasta Sokerista, kukkasista-blogissa)
Michael Pollen kirjoitta kirjassaan Oikean ruuan puolesta näin:
Älä syö mitään, mitä isoisoäitisi ei tunnistaisi ruuaksi. Lisäaineet, arominvahventeet, maissitärkkelys ja synteettiset hyytelöimisaineet eivät ole oikeaa ruokaa. Eineksistä löytyy "enemmän rasvaa, vähemmän ravintoaineita".
No ehkäpä syön jotain mitä isoäitini ei tunnistaisi (ja hänkään nyt ei ole kovin vanha), mutta pääasiallisesti ruokani koostuu mahdollisimman puhtaista ja käsittelettömättömistä raaka-aineista. Eikä se ruuanlaitto ole yhtään vaikeampaa kuin ennenkään.
Syo ruokaa. Kohtuudella. Lähinnä kasviksia, etenkin niiden lehtiä. Kasvissyöjät eivät ole yhtä alttiita elintasosairauksille ja elävät keskimääräistä pidempään.
Hmm... vuosia sitten olin kasvissyöjä, mutta nykyään lähinnä sekasyöjä. Vuosia söin todella paljon lihaa. Nykyisin onneksi ruoka koostuu 3/4 kasviksista ja 1/4 lihasta, hyvä näin vaikka vieläkin enemmän voisin lihan määrää vähentää ja lisätä kasvisperäisiä proteiineja...
Koetan kovasti nyt kesän aikana viljellä itse ruokani palstalla ja parvekkeella. Saas nähdä kuinka onnistuu!
Tee ostoksesi marketin reunimmaisilta hyllyiltä ja pysy poissa keskiosista. Isoissa marketeissa tuotteet on yleensä sijoiteltu samalla tavalla: jalostetut elintarvikkeet hallitsevat keskimmäisiä hyllykköjä, kun taas tuoretuotteet löytyvät seinustoilta.
Tämä on aivan totta! Isossa hypermarketissa voi keskustat jättää melkeimpä tutkimatta :D
Olet mitä syöt, ja sekin syö. Toisin sanoen ruuaksi käyttämiemme eläinten syömä ravinto vaikuttaa ruokamme ravintoarvoon ja terveellisyyteen, olipa se sitten lihaa tai maitoa tai munia.
Ensimmäinen askel tällä tiellä oli siirtyä Luomu KEVYTmaitoon sen rasvattoman maidon sijasta. Ehkäpä jossain vaiheessa perheemme siirtyy käyttämään tilamaitoa. Kananmunat ovat vaihtuneet vapaisiin-, virike- tai luomumuniin. Eivät ne niin kalliita ole! Lihan suhteen olisi todellakin petrattavaa...

Miksi kaikki nämä pohdinnat?
No samainen Pollan kirjoitti kirjassaan ilmiöstä, jossa etenkin Yhdysvaltalaiset ylipainoiset kärsivät aliravitsemuksesta vaikka syövät kaloritasolla tuplasti tai jopa triplasti päivittäisen kalorintarpeensa verran. Ravintoköyhän ruuan vuoksi heidän elimistönsä vaatii ruokaa, josta saada vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita, mutta täyttääkseen tämän tarpeen köyhdytetyllä ruualla sitä täytyy syödä valtavat määrät! Tämä sama ilmiö on jo kantautunut eurooppaan ja valitettavasti suomeenkin.
Kevättalvella YLE2:den Voimala-ohjelmassa esiin tuli sana kalorimyrkytys (yhteenveto ohjelmasta täällä: Syö itsellesi parempi elämä!) ja sitäpä kai minäkin olen tehnyt kun olen työntänyt suustani alas ylikalorista moskaa, jossa ei ole hivenaineita, mitään antidioksidantteja, vitamiineja, ei mitään (ainakaan niin kuin olisi hyvä).

Toinen suuri oivallukseni tällä tiellä on ollut muiden lisäaineiden välttämisen lisäksi nämä kehutut, mainostetut ja mahtavat makeutusaineet!
Kuinka hyvin olenkaan voinut ilman niitä! Ja olen täysin vakuuttunut teoriasta, että aineet eivät ole hyvästä.
Wikipedia kirjoittaa makeutusaineesta näin:
Makeutusaine on elintarvikkeiden lisäaine, jota käytetään, jotta tuotteesta saataisiin makea ilman sokerin haittavaikutuksia (runsas energiasisältö ja huono hampaille). Makeutusaineita ovat mm. asesulfaami, aspartaami ja sukraloosi. Niitä käytetään vähäkaloristen elintarvikkeiden valmistuksessa, sillä niiden kalorimäärät ovat hyvin pienet sokeriin verrattuna.
Tuossa voisi heti kiinnittää huomiota ensimmäiseen lauseeseen ja kohtaan; jotta tuotteesta saataisiin makea ilman sokerin haittavaikutuksia (runsas energiasisältö ja huono hampaille): Mutta mitkä ovat ne makeutusaineen haittavaikutukset?
Olen täysin vakuuttunut siitä, että runsas makeutusaineiden käyttö lisää makean- sekä syömisenhimoa. Oli tästä asiasta tehty vakuuttavia tutkimuksia tai ei! Ja olen aivan täysin kyrsiintynyt siitä, että kohta jokainen käsitelty "makea" tuote sisältää jonkinlaista makeutusainetta. Ja erittäin vihainen olen siitä, että näitä lisätään myös LAPSILLE tarkoitettuihin tuotteisiin; jogurtteihin, mehuihin, jäätelöihin jne!

Itse olen päätynyt puolentoista vuoden aikana siihen, etten tarvitse sokeria enkä makeutusaineita. Ja jos joskus jotain sokerista nautin niin se ei minua lihota eikä minun hampaitani tuhoa!

Kauhuissani olen myös teollisuuden heräämisestä Aidon ruuan metsästykseen, sillä uskon että tämän vuoksi tullaan yhä enenevissä määrin tekemään uudenlaisia kikkailuja tuotteisiin, raaka-aineisiin, pakkausmerkintöihin ja ravintotutkimuksiin sekä suosituksiin (joita ruoka-aineteollisuus johdattelee). Hyvänä esimerkkinä on karppaajille tarkoitettu Karppinen-leipä. Voiko epäaidompaa ruokaa olla!?! (no voi, mutta on tämäkin jo aika paha...)

Innoissani olen taasen siitä, että vihdoinkin olen näiden edellämainittujen ruokavaliomuutosten jälkeen päätynyt siihen pisteeseen, joka vuosi sitten tuntui täysin mahdottomalta. Silloin kävin kuuntelmassa Patrik Borgin luentoa rennosta syömisestä. Pidin täysin utopistisena ajatuksena sitä, että ilman kalorien laskemista tai muutakaan kyttäämistä voisi laihtua. Herkut olivat myös täysin pannassa ja liikuntaa piti harrastaa tolkuttomasti, että siitä olisi jotain hyötyä.
Nyt lukiessani Patrikin Rentoa painonhallintaa kirjaa, niin en voi kuin hymistellä perässä, että juuri näin! Näinhän siis on todella hyvä. Fiksu jätkä ;D

Ai ja siis mitä ne teesit ovat?
No syömisen hallinnan neljä pääkohtaa, joita olisi VÄLTETTÄVÄ
1) Liian vähäinen syöminen
2) Epätasainen ateriarytmi
3) Kieltäytyvä ja syyllistävä syömisajatus
4) Ruuan huono laatu

Kirjassa on esitetty myös lista, jossa on tutkitusti merkitystä painonhallinnassa. (arvio vaikutuksesta 100kg-miehellä ~vuodessa)
1) Ateriarytmin tasaaminen yli 10kg
2) Syömiskäyttäytymisen normalisoiminen yli 10kg
3) Kasviksien lisääminen yli 10kg
4) Energiapitoisten juomien vähentäminen 5-7kg
5) Herkkujen kohtuullistaminen 5-7kg
6) Kuitupitoisempien viljatuotteiden valinta 3-4kg
7) Proteiinipitoisuuden lisääminen 2-4kg
8) Vähäsokerisimpien tuotteiden valinta 2-4kg
9) Liian rasvainen ruokavalio sopivaksi 2-4kg
10) Liikunnan lisääminen 1-3kg
11) Rasvan laadun parantaminen 1-2kg
Rennon laihdutuksen ydinasioita; Syöminen normalisoidaan, ateriarytmit laitetaan kuntoon, kasviksia lisätään, juomavalintaja tarkastellaan eikä näissä ole pajon pelivaraa. Rentous tulee siitä, että liikunnasta, rasvasta, kuiduista tai herkuista ei niuhoteta. Niissä kuunnellaan enemmän hyvinvointia kuin lähdetään saalistamaan painovaikutusta hinnalla millä hyvänsä. (Borg; Rentoa painonhallintaa s.41)
 Näin tarkasti kirjasin ruokani vielä jokin aika sitten.

Onneksi ei enää tarvitse!

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Viimeinen "teho"viikko!

Loppukiri juhannusta kohti on parhaimmillaan. Aiemmin suunnittelemani kuntokuuri on kokenut aivan yhtäsuuren inflaation kuin nämä dieetit jotka alkavat aina maanantaina. Tai no ei sitä ehkä noin voi sanoa, sillä olenhan syönyt hyvin, liikkunut erittäin hyvin ja laihtunut, kuntokin on selvästi noussut!

Mutta ei musta vain ole noudattamaan mitään minuuttiaikatauluja, tehoalueita tai ruoka-ainelistoja. Mutta hyvin on menty näinkin!

Viikonlopun treenitauko kesti vielä maanantain ja tiistain. Tänään paikat tuntuivat jo levänneiltä, joten hypähdin pyörän selkään ja kävin polkaisemassa 18km lenkin! Matkalla tuli todettua, että onpa se kiva harrastaa kun on hyvät vehkeet eli siis aivan paskat vehkeet...  Rakas "maastopyöräni" vuosimallia Erkki, ilman minkäänlaisia jousituksia, jumittavilla vaihteilla ja surkeilla renkailla. Ne muutama talvi lumihangessakaan eivät todellakaan ole parantaneet polkupelini ominaisuuksia. Siinä ei auta hengittävä, tuulta pitävä juoksu/pyöräilytakki, ei pyöräilykengät, hanskat eikä muutkaan hifistelyt jos perusasia on pyllyllään, joten kaipa se on pyöräilyrahaa ruettava keräämään...

Toinen asia mikä tökkii on tuo multimediahässäkkäkapine eli se vekoitin, jota vanhanaikaisesti puhelimeksi kutsutaan. Onhan se kiva että sillä voi a)kuunnella musiikkia b)siihen saa sellaisen kivan ohjelman, joka mittailee kaikenlaista kivaa treenien aikana. Niin olisihan se kiva, että tämä vekoitin sitten myös toimisi kun sellainen on hankittu eikä sitä tarvitsisi bootata uudelleen joka 20min jälkeen kun se jumahtaa aivan täydellisesti. Hieman hankala on nimittäin akkua irroitella samalla kuin polkee! Ikävästi "hieman" treeniä häiritsee ;D

Tänään vaaka näytti iloista yllätystä -600g viime viikolta. Saas nähdä kuinka käy perjantain deadlinen. Tosin huomenna on salitreeni-päivä ja se tarkoittaa useimmiten jonkin asteista turvotusta. No sittenpähän näkee :D Juhannus olisi tarkoitus viettää yötyössä. Neiti ja Siippa lähtevät juhannusreissuun, joten mulla ois sit suunnitelmissa nukkua, treenata, yökköillä, nukkua, treenata, yökköillä ja niin edelleen! Ei siis grillailuja tms.

Ekolon ostoksista muuten Kaakao Nibsit on mun uusia suosikkeja! Ovat namia (mutta sellaista hallittavissa olevaa ;D ) Aika karvaitahan nuo ovat, mutta ovat supernannaa hunajan, jogurtin tai myslin kanssa!

Juhannuksen aikaan olisi tarkoitus myös päivitellä Lisäaineetonta!-blogia lisää, varsinkin vauvoille ja lapsille tarkoitetuilla tuotteilla. Tänään blueberry olikin laittanut sinne uutta lukemista! Käykäähän lukemassa, sillä ruokateollisuuskin on huomannut meidät Aidon ruuan metsästäjät. Saas nähdä mitä ne nyt meidän päänmenoksi keksiikään...

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Sisäistä ja ulkoista kauneutta?

Tänään loppui loma :( ja paluu arkeen rysähti päin naamaa. Aamulla kaikki oli aivan hukassa ja meinasi hermoromahdus iskeä, mutta hyvinpä siitä kuitenkin selvittiin!

Ennen töihin menoa kävin vähän shoppailemassa Ekolossa. Nyt on osa "tupakkarahoista" sitten tuhlattu!
Tein nimittäin tässä eräänä päivänä sellaisen päätöksen, että sen verran mitä Siippa kuluttaa rahaa tupakoimalla taivaan tuuliin, niin sen verran minä käytän kuussa oman itseni hyvinvointiin. Kuten hierontaan, kampaajan, kosmetiikkaan jne. Näihin asioihin rahan käyttäminen on minulle jostain syystä hirvittävän vaikeaa. Aina jotain menee etusijalle, aina on tärkeämpää ostaa vaikkapa roskapusseja tai lattianpesuainetta kuin minulle kasvovettä siitä kampaajasta puhumattakaan!

Työpäivän jälkeen pääsin sitten testailemaan ostamiani tuotteita!


Vihreän Kosmetiikan Vihreän saven ostin kasvonaamioita varten.

Vihreä savi imee tehokkaasti rasvaa ja epäpuhtauksia iholta ja kehosta. Se sopii parhaiten rasvaiselle iholle ja hiuspohjalle tasapainottamaan talineritystä  sekä syväpuhdistamaan ihoa ja hiuksia.  Tällä savella voi hoitaa myös erilaisia päänahan- ja ihon ongelmia kuten  ihottumaa, jalkasientä ym. 
Ihanaa vihreää mömmöä, tuntui kasvoissa kivalle ja tehokkaalle. Kovat toiveet on tämän tulosten suhteen :)


Laveran Calendula kasvojen kuorintapesuaine tuoksui aivan ihanalle ja tuntui kasvoissa hyvälle. Käytin tätä savinaamion jälkeen kuorimaan loput epäpuhtaudet pois kasvoilta.
Kehäkukka kuorintapesu tarjoaa tehokkaan puhdistuksen aina syvälle ihohuokosiin asti ja jättää ihon pehmeäksi ja puhtaaksi. Bambu yhdessä avokadon siementen kanssa poistavat kuollutta ihoa ja ihon pieniä epäpuhtauksia. Malvan, kehäkukan ja sitruunamelissan esanssit aktivoivat ihon luonnollisia toimintoja ja säätelevät rasvaisen T-alueen (otsa, nenä ja leuka) ja kuivan ihoalueen tasapainoa. Babassupuun öljy ja luonnolliset kosteustekijät suojaavat ihoa, puhdistavat ihohuokosia ja antavat iholle silkkisen pehmeän tunnun.

Käyttökohde: Hiero tuotetta kevyesti kasvoille kerran tai kahdesti viikossa puhdistusgeelin lisänä. Lopuksi pese aine pois runsaalla vedellä.

Spa-hetken kruunasi yrttitee.
Savonlinnan yrttipajan Kuningattaren Kevennys
Laihdutus/nesteenpoisto

Vadelmanlehti Blad av hallon (ferm.)
Koivunlehti Björklöv
Maitohorsmanlehti Blad av duntrav
Väinönputkenlehti Blad av angelika
Fenkolinsiemen Fenkål
Japaninminttu Japansk mynta
Juolavehnänjuuri Kvickrot
Mesiangervon kukka Blomma av älggäs
Persilja Persilja
Voikukanjuuri Rot av maskros


Ai ja töissä heti ensimmäiseksi sanottiin, että mä olen laihtunut ihan hirveästi!

Nyt katsomaan Suurinta pudottajaa boxilta kun se jäi perjantaina niin jännään kohtaan! Mua on hirveästi ärsyttänyt tuo älytön kieroilu tässä kuutoskaudessa. Kieroiluun on tuhlattu aivan liikaa turhia minuutteja. Nekin olis voinut näyttää syömisiä/treenejä tai sitten vaikkapa ajatuksia siitä miksi on lihottu ja miltä laihtuminen tuntuu jne. Nyt vaan näytetään kun yksi kieroilija pompottaa kahta muuta kieroilijaa ihan miten haluaa. Plaah!
Kaikesta tästä huolimatta on Biggest Loser aivan tajuttoman hyvää katsottavaa juuri tässä elämäntilanteessa. Meistä tulee kaikista oman elämämme sankareita.

***
iive
***

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Hyvä olo?

Voiko hyvä olo olla näin pienestä kiinni?
Kysyy yksi pieni ihminen!

Eilen oli loistavan ihana olo, niin kuin tässä nyt on ollutkin jo jonkin aikaa. Elimistö toimii, ruokahalut ovat mallillaan ja niin edelleen.
Mutta mitä tapahtui tänään?

Ruokana ihanaa papu-broileri-kasviswokkia ja kummallista kyllä niin sen jälkeen tuli ällöttävä olo.
Tiedättekö sitä janottavaa oloa mikä tulee halvassa kiinalaisessa syömisen jälkeen, sitä oloa ja janoa, mitä mikään juomisen määrä tai laatu tunnu ei tunnu poistavan? Vatsakin turpoaa enemmän ja enemmän ja enemmän ja enemmän. Hirveää!

Päivälliseksi oli grillikasviksia ja possua (oltiin kyläilemässä, joten ruokiin ei voinut vaikuttaa). Senkös jälkeen olo paheni vielä entisestään.
Nyt jano on aivan hillitön ja olo törkeän turvonnut.

Mitä yhteistä siis on tämän päivän syömisissä?

Findus välimeren ratatoulle vihannekset:
Ainekset:
Tomaatti, grillattu kesäkurpitsa (kesäkurpitsa, kasviöljy), paistettu munakoiso (munakoiso, kasviöljy), paistettu sipuli (sipuli, kasviöljy), punainen ja vihreä paprika, tomaattisose, sipuli, oliiviöljy, muunnettu tärkkelys, valkosipuli, suola, sokeri, fariinisokeri, hiivauute, rypälesokeri, kasvisuute (porkkana, purjosipuli, persilja), mausteuute, kasviöljy ja sipulijauhe.
Suolapitoisuus 0,4%.

Hk Rypsiporsas Kasslerpihvi, liekki
Ainekset:
suomalainen rypsiporsaanliha (80 %), vesi, rypsiöljy, sokeri, mausteet (mustapippuri, cayenne, paprika, neilikka, tomaatti, valkosipuli, sipuli, korianteri), suola (1,0 %), hiivauute, stabilointiaineet (karrageeni, E450, E451), aromit (mm. sitruuna, sinapinsiemen, chili), elintarvikeväri (E150c), happamuudensäätöaineet (E331, sitruunahappo, E262), maltodekstriini (maissi), muunnettu perunatärkkelys, hapettumisenestoaineet (askorbiinihappo, E315), sakeuttamisaineet (guarkumi, ksantaanikumi), säilöntäaineet (kaliumsorbaatti, E211).

Samoja oireita sain myös tästä
Rainbow Ruokaisat pannukasvikset
Ainesosat: 
herne, maissi, romanopapu, soijapapu, auringonkukansiemen, kidneypapu, pellavansiemen, auringonkukkaöljy, mausteseos (suola, dekstroosi, maltodekstriini, sokeri, hiivauute, persilja, sipuli, valkosipuli, muskotti, musta- ja valkopippuri, paprika, yrtti- ja kasvisuute). Suolapitoisuus 0,5 %.
Mitä siis on tämä hiivauute?
Hiivauute on yleisnimitys erilaisille muunnelluille hiivatuotteille, joita käytetään elintarvikkeiden lisäaineina tai ravintoaineina bakteeriviljelmissä. Niitä käytetään usein arominvahventeina ja saamaan aikaan umaminmakua.
Hiivauute sisältää usein luontaisesti glutamiinihappoa. Nesteenä oleva hiivauute voidaan kuivata massaksi tai kuivaksi jauheeksi. Hiivauutteen glutamiinihappoa on vain joissakin hiivoissa, yleensä siinä, jota käytetään leivonnassa. Hiivauutteen glutamiinihappo syntyy käymisessä. (wikipedia)
Hiivauutteesta olikin aika vaikea löytää tietoa, mutta aikapa pian selväksi kävi se, että hiivauute taitaa olla "nykyajan Natriumglutamaatti E621"!
Hiivauute on natriumglutamaatin — eli E621n — esiaste. Ainetta käytetään monissa kasvisruuissa korvaamaan E621:ta, koska se on hyvin glutamaattipitoinen ja täten melkein yhtä maukas. Hiivauute kuuluu siis muiden arominvahventeiden perheeseen. (HaLo-Pieni aikuinen)
Ei tämä nyt mulle ollut ihan uusi uutinen, mutta en ole kuitenkaan pitänyt tätä niin pahana kuin natriumglutamaattia. Tämmöistä oloa en kyllä itselleni toivo, joten nyt siis yksi välteltävä asia lisää.
Elintarviketeollisuus vedättää kuluttajia ostamaan tuotteita "ilman E621"-sloganeilla, kun samalla kyseinen aine korvataan muilla vastaavilla arominvahventeilla. Verenpaine nousee lisää, kun samaiset sloganit koristavat luomutuotteiden paketteja. (HaLo-Pieni aikuinen)
Järkytyksekseni huomasin, että myös jotkut teolliset lasten ruuat sisältävät hiivauutetta! Kts. täältä!!!
Hiivauutetta käytetään joidenkin lastenruokien valmistusaineena pieniä määriä mausteena syventämään raaka-aineiden makua. Hiivauute ei ole lisäaine, vaan lastenruoan raaka-aine. Arominvahventeet ovat lisäaineita, joita ei käytetä Muksu-lastenruoissa. Pyrimme Muksu-lastenruokia kehittäessämme käyttämään monipuolisesti ja runsaasti kasviksia tarjotaksemme lapsille maukkaita makuelämyksiä jo pienestä pitäen.
Kuitenkin!
Olin erään toisen valmistajan tuotteeseen liittyen samasta asiasta yhteydessä kunnan elintarvikevalvontaan, ja he siirsivät asian elintarviketurvallisuusvirastolle. Vastaus kuului:

"jos tuote sisältää hiivauutetta, niin sitä ei saa markkinoida lisäaineettomana tai merkinnällä "ei lisättyä glutamaattia", sillä hiivauutteen tiedetään sisältävän glutamaattia vaikkakin luontaisesta lähteestä".
Lainaukset ovat netin keskustelupalstalta, johon linkki siis ylempänä.

En voi kyllä oikeasti käsittää enää!

perjantai 17. kesäkuuta 2011

Viikko8 Päivä4&5, Rasitusvammoja sekä muuta löpinää...

Päivät on sujuneet vauhdikkaasti. On treenattu, käyty kotieläinpihalla eläimiä ihmettelemässä, ulkoilemassa muuten vaan ja vaihdettu paikkakuntaa.
Nyt siis bloggaillaan kotikotoa ja ollaan nautittu ihanan lämpimistä päivistä taas <3

 Etana, etana,
näytä sarves,
onko huomenna pouta?
Mutainen palstallatonkija tyttöseni ihmettelemässä ensimmäistä kertaa etanaa.
Ai ja tulihan se poutakin!

Eilen ennen lähtöä kävin tekemässä treenin salilla. Ilman ohjelmaa väänsin jonkinlaisen koko kropan treenin ja juoksin parisen kilsaa. Treenin aikana tuli sitten todettua, että oikeanpuoleinen etureisilihas on paskana (tosin on oireillut hieman jo jonkin aikaa). Jalkaprässi sujui ok, mutta askelkyykyistäpä ei tullut sitten yhtään mitään. Hirmuinen vihlaisu reidessä kun yritin kyykätä, ei kiva ei. Se siitä sitten... tosin treenin tein ihan loppuun asti kun eipä nuo muut liikkeet reittä niin rasittaneet. Juoksuakaan reisi ei estänyt, mutta päätin jo tuon treenin jälkeen, että nyt on juoksusta ja jalkojen punttitreenistä hieman tauko paikallaan!

Tänään kävin kävelemässä Siipan mukana golf-kentällä. Matkaa kertyi 4h 13min ja noin 7km (tai yli... kun se saakutin sports tracker jumahti taas kesken matkan, EN ALA!!!). Ajattelin, että rauhallinen kävely tekisi jalalle hyvää... no niin se tekikin sille oikealle reidelle, mutta ei vasemmalle jalkasyrjälle. Eli nyt on siis paskana molemmat jalat, ei kiva ei edelleenkään...

Parin viimeisen päivän aikana olen kokenut myös ahaa-elämyksen. Olen tajunnut ettei normaalipainoon ole enää kovinkaan montaa kiloa ja olen nykyään jo aika suht koht "hoikan" näköinen... tai siis ne tursuavat läskit on kadonneet. Nyt on vaan ylimääräistä tasaisesti pitkin poikin kroppaa. Uusia urheilurintsikoita ostaessa sain valita 85 D:n sijasta 75D:t ja sovituskopissa meinasi itku päästä, tosin tällä kertaa hyvästä mielestä kun ei näyttänytkään sieltä peilistä enää hirveälle valaalle...

Syömispuoli sujuu kyllä tällä hetkellä oikeastaan tosi mainiosti. Ruokaa ei tarvitse pahemmin miettiä vaan syön hyvällä ateriarytmillä tasaisesti pitkin päivää sen verran kuin ruokaa maistuu. Lomalla olen useampana päivänä syönyt lounasta jossain lounaspaikassa eli seisovan pöydän houkutukset on olleet "kovat", mutta niistäkin on selvitty ilman ähkyä :)

Hyvä keino välttää ylensyönti on ottaa ensimmäiseksi salaattia ja paljon. Sitten vasta lihaa ja viimeiseksi hiilareita jos niitä enää mielii. Oma hiilarini oli tällä kertaa puolikas ihana paikan päällä leivottu sämpylä (neiti söi toisen puolen) ja päälle voita :) Tästä annoksesta tuntui jäävän hieman nälkä ja treenitkin oli tiedossa ennen seuraava syöntikertaa, niin santsasin vielä salaattipöydästä lisää salaattia, fetaa ja kananmunan.

Nyt ollaan äiteen herkkujen äärellä, mutta onneksi ne on kaapissa piilossa ja syövät kun mie en oo näkemässä (Siis ne herkut on siellä kaapissa, ei mun porukat, eikä ne syö niitä herkkuja siellä kaapissa ;D ). Toisaalta on kiva kun saa kaupassa valita sitä mitä haluaa syödä ja kokkailla (eikä tarvitse maksaa sitä kauppalaskua....) ;D Joten nyt lähden syömään luultavasti aivan ihanaa lisäaineetonta kaurajyväleipää, yrttivoin, avocadon ja kalkkunaleikkeen (lisäaineettoman) kera!

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Viikko8 Päivä2&3, Rautamötikkä nimeltään kahvakuula

Kahvakuula on vilissyt niin ajatuksissa kuin blogimerkinnöissänikin, eikä blueberryn ja Joannan hehkutuspostaukset omista kuulista ole ainakaan lieventäneet ostokuumetta...

Mutta, olen vakaasti päättänyt ettei kuulaa meille hankita ennen kuin olen siihen edes vähän tutustunut. Että onko se nyt sitten se mun juttu ollenkaan?

Vuosi sitten kävin kokeilemassa kahvakuulatuntia. En tykännyt. Tai no tavallaan tykkäsin, mutta tunti tuntui jotenkin kamalan vaikealta turkkilaisine ylösnousuineen. Perusliikkeet tuntuivat mukavilta, tehokkailta ja "helpoilta", sellaisilta että niitä on kiva tehdä.
Tuntikokeilun jälkeen kahvakuula sitten jäi vain sinne ajatuksiin. Kuitenkin kevään mittaan olen useasti pohtinut kuulan hankkimista kotiin, joten eikun vain uudestaan kuulatunnille ottamaan asiasta selvää!

Uusintakokeilu kuulailusta sai minut innostumaan todella! Tunnin aikana paloi 520kcal ja tänään kropassa tuntuu todellakin tehty työ. Niin kuin Body Pump, niin myös kuulailu tarvitsi toisen mahdollisuuden tuntuakseen järkevältä. Nyt ehkäpä vielä toiselle kuulatunnille ja palkkapäivää odottelemaan ;D (ps. jos sinulla olisi JKL-seudulla myydä kevyeksi jäänyttä kahvakuulaa 6-8kg niin ostan!)

Ja koskapa tänään (keskiviikkona) oli tiedossa houkutuksia ja herkkuja, niin eilen oli "super"treenit.
Kahvakuulaa 1h 520kcal
Juoksu 20min 2,3km 200kcal
Sisäpyöräily 18min 5km 150kcal
Yht. 1h 38min 850kcal

Sillä eihän näitä nyt voi vastustaa!!!

Tai no voi, mutta pitääkö niin se on sitten eri juttu.
Yhden söin kahvin kanssa ja hyvä niin. Myös muut pöydän antimet himottivat, mutta ne jätin rauhaan.
Erään pienen tytön <3 syntymäpäivillä siis vierailtiin, joten mielestäni hyvä syy herkutteluun.
Ovat muuten sellaisia "mini"muffineita, joten ei siis edes paha :)

Tänään olisi tiedossa palstailua jos sade hellittää. Onkohan miun taimet edes yhtään kasvaneet kun on vaan satanut ja ollut kylmä :( Muuten liikunnasta tänään vapaata. Huomenna salille puntille / pumppiin tai jotain muuta mitä siellä nyt sit keksis. Sade-angstikin on jo helpottanut, onneksi :D johan sitä kestikin!

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Viikko8 Päivä2, Vaaka -ystävä vai vihollinen?

Ihan ensimmäiseksi hieman purkautumista otsikon vierestä!
Mua niiiiiiiiiiiin ärsyttää (siis tuliko selväksi, että ärsyttää!) kun ensin inistään ja valitetaan, että voi kun on niin kuuma ja ei pysty tekemään mitään ja kamalaa ja sataisipa vettä ja ja ja ja....
Nyt kun sitten sataa vettä, niin valitetaan siitäkin kun ei pysty menemään ulos kun on kylmä ja sataa vettä ja on ihan tylsää.

OLISKO JOSKUS IHAN KIVA VAAN ELÄÄ SITÄ ELÄMÄÄ 
EIKÄ VALITTAA VAAN KOKO AJAN?????
(siis semmoisista asioista joille ei nyt mahda vaan mitään...)

Itse nautin helteistä aivan valtavasti, olin niin elossa. Nyt olo on todella nuutunut kun on pitänyt olla enempi sisätiloissa. Ei ole viitsinyt tuolla sateessa kökkiä neidin kanssa. Heti huomaa tuon ulkoilman vaikutuksen vireyteen ja mielialaan. Ja koska sisällä on tullut vietettyä enemmän aikaa niin totta kai sitä kiinnittää huomiota taas niihin arkisiin asioihin; Siivoamiseen, pyykinpesuun, ruuanlaittoon ja no... kaikkeen yleiseen tylsään. Eli töitä on tehtävä ja tuonne ulos vaan painuttava, satoi tai paistoi ;D

Mutta nyt angsti HUS, hus, POIS, pois!


Mistä mä sen tiedän, ollaanko jo siellä
Pitäiskö mun jatkaa vai onko menty jo hukkaan
Miten mä sen tunnen jos mä löydän sen
Mistä tunnen onnen kun mä ohi kävelen

Opasta mua aurinko, mä pelkään pimeää

Polta jo pois ahdinko, mä kaipaan elämää
Näytä mulle tie aurinko sun uuteen aamuun
Kaikki tää murhe ja vahinko sun tuuleen haihtuu
Opasta mua aurinko sillon kun mä en nää
Polta jo pois ahdinko, mä haluun sut mun elämään
Näytä mulle tie aurinko sun uuteen aamuun
Kaikki tää murhe ja vahinko sun tuuleen haihtuu

Nn taida enää jaksaa silmiäni ummistaa

Mä sydämeni avaan ja jään sun aamua odottamaan
Kun taas nähdä saan sinitaivaan
Se mua muistuttaa kuinka suurta kaikki pieni onkaan


Opasta mua aurinko, mä pelkään pimeää

Polta jo pois ahdinko, mä kaipaan elämää
Näytä mulle tie aurinko sun uuteen aamuun
Kaikki tää murhe ja vahinko sun tuuleen haihtuu
Opasta mua aurinko sillon kun mä en nää
Polta jo pois ahdinko, mä haluun sut mun elämään
Näytä mulle tie aurinko sun uuteen aamuun
Kaikki tää murhe ja vahinko sun tuuleen haihtuu

Mistä mä sen tiedän, ollaanko jo siellä

Pitäiskö mun jatkaa vai onko menty jo hukkaan
Miten mä sen tunnen
Mistä tunnen onnen kun mä ohi kävelen


Opasta mua aurinko, mä pelkään pimeää

Polta jo pois ahdinko, mä kaipaan elämää
Näytä mulle tie aurinko sun uuteen aamuun
Kaikki tää murhe ja vahinko sun tuuleen haihtuu
Opasta mua aurinko sillon kun mä en nää
Polta jo pois ahdinko, mä haluun sut mun elämään
Näytä mulle tie aurinko sun uuteen aamuun
Kaikki tää murhe ja vahinko sun tuuleen haihtuu
Reino & The rhinos - Aurinko


Eli nyt siis aurinkoisempiin (?) asioihin ;D
Päätin tänään kipaista taas kerran vaa'alle. Numero oli taasen pienempi kuin viimeksi, jee! Tammikuusta olen tiputtanut nyt 7kg mikä tuntuu kovin vähäiselle, mutta itseäni lohduttaakseni, niin onneksi tiedän että seiskaluvuilla mun kun on vaan vaikea tiputtaa painoa. Voin vaan kuvitella mitä se on kuutosluvuilla...
Mittanauhaakin käytin pitkästä aikaa... Harmi vain että verrokkiluvut ovat jossan "hukassa". Kiloklubiin olen kuitenkin merkannut aloitus (silloin ihan tän projektin alussa v. 2010) vyötärönympärykseksi 99cm. Tämän vuoden tammikuussa ympärys oli 92cm. Nyt ympärys oli 79cm eli aloituksesta -20cm ja tammikuulta -13cm.

Tämän kuun lopussa tulisi täyteen uutta yritystä puoli vuotta... edistys on ollut hidasta, mutta onpas kuitenkin edistystä tapahtunut! Tämän ajatuksen voimin jatketaan kuun loppuun ja odotetaan lopullisia tuloksia... Tämän vuoden lopussa pitäisi painaa 58-62kg, joten se tarkoittaisi loppuvuodeksi hirmuista tiputusvauhtia. Nyt on siis kiristyksen paikka! (Ja muistutukseksi muille ettei tämä painomäärä ole se the main goal, vaan päämääränä on se voima, hyvä olo, jaksaminen, kunnon kohoaminen ja siinä sivussa se paino ja ulkonäkökin tietysti.)

Iloinen olen siitä, että olen saanut painoni taas laskusuuntaan jumittamasta. Olen myös lakannut laskemasta kaloreita ja merkkaamasta niitä minnekään. Ystäväni talousvaaka päätyi eilen keittiön tasolta lojumasta kaapin perukoille ja toivottavasti pysyykin siellä! On ollut ihanan helpottavaa ettei ole tarvinnut punnita ja merkitä kaikkea syömäänsä. Olen yrittänyt kuunnella kroppaani ja mennä sen mukaan. Ihan niin kuin herkkujen kanssa, niin myös syömistenkin kanssa haluan opetella terveitä käyttäytymismalleja ja niihin ei kuulu laskeminen, mittaaminen tai punnitseminen! Tietysti niihin täytyy palata jos homma rupeaa leviämään käsistä, mutta toivottavasti ei enää tarvitse.
Milloinkahan voisin heittää ystäväni henkilövaa'an mäkeen? Vielä en taida olla siihen valmis...

Yritän ajatella nykyään ruokaa ihan vain ruokana. Teen siitä mahdollisimman terveellisen-herkullista ja otan normaaleja annoskokoja. Yritän olla laskematta hiilareita, rasvoja, proteiineja, kasvismääriä tai kuitugrammoja. Syön kun on nälkä ja valikoin lautaselle paljon kasviksia, sopivasti lihaa ja hieman (tai ei ollenkaan) hyviä hiilihydraatteja. Syön surutta hedelmiä, vihanneksia ja marjoja. Juon KEVYTmaitoa luomuna. En syö enää mitään vain sen takia, että jokin helskutan pallo jossain ohjelmassa herjaa! Se on mun kroppa joka sitä vähyyttä tai paljoutta herjaa ;D

Eilen kävin juoksemassa ja kyllä, kyllä juoksin siinä himpskutin vesisateessa ja lämpötila taisi olla jotain +9(?) eli kylmää siis. Ensimmäistä kertaa mulla oli mukana musiikkia ladattuna puhelimeen ja kyllä siitä sai vaan poveria pistää menemään siellä sateessakin. Aurinkoisena päivänä lintujen laulaessa kulkee juoksu ihan muutenkin, nyt ei. Uusi juomapullo-juoksuvyö on nyt siis testattu ja hyvin pelittää :) Kaikista ylpein olen kuitenkin siitä, että en jättänyt treenejä sen takia väliin että nyt "hieman" sataa, vaan pistelin tunnin lenkin (6,2km) ja siitä tuli hyvälle tuulelle, hyvä olo ja muutenkin vaan ihanaa!

Tänään olisi tiedossa kahvakuulaa... jännittää :P ! 

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Toisenlaisia tunnustuksia

Blueberry pohti omassa blogissaan "suklaaholismia" ja sinne kommentoidessani tajusin, että voisin kirjoittaa tästä "herkkuholismista" romaanin pituisen kommentin...

Kuva we heart it
Lainatakseni Berryä:
Huomasin myös (taas kerran) viikonlopun aikana, että mä olen (maito)suklaan suhteen kuin alkoholisti. Jos ostan miten pienen tai suuren suklaalevyn/patukan kotiin ja ajattelen, että "otan vain pienen palan ja säästän loput" niin koko levy on taatusti syöty jos nyt ei tunnin sisällä, niin vähintäänkin samana päivänä. Aivan sama, kuin antaisi vieroituksessa alkoholistille viinapullon ja sanoisi "ota vain yksi huikka" ...
Ei toimi ei.
Tuo lainauksen loppu on hyvinkin kuvaava. Minulle vain tuon reaktion aiheuttaa hyvin monikin asia, joita en tällä hetkellä oikeastaan voi syödä ollenkaan. Tässä olisi kyllä hirmuinen oppimisen paikka, sillä jos tätä ongelmaa en saa selvitettyä, niin tulen laihduttamisen loputtua lihomaan entisiin mittoihini takaisin ja sitä en todellakaan halua!

Minulle vaarallisia ruokia ovat;
  • Suklaa (maito, tumma, valko, pähkinä, ihan mikä vaan suklaa) ja karkit, sekä ihan kaikki mitä vaan supermarketin karkkiväliköstä nyt löytyy.
  • Sipsit, popcornit, suolapähkinät, suolatikut, -kalat ja -rinkulat.
  • Jäätelö
  • Keksit; Suolakeksit, pikkuleivät, kaneliässät, suklaakeksit, browniet, kookospallot... KAIKKI!
  • Leipä, ihan mikä vaan leipä lukuunottamatta tavallista näkkileipää. Jos kotona on leipää niin syön vaan sitä enkä "jaksa" tai viitsi tehdä ruokaa. Nyt olen harjoitellut leipäholismia ostamalla neidille leipää, jota minulla ei ole lupa syödä. Silti käsi aina joskus leipäpussilla käy...
  • Juusto; Kaikki juusto kelpaa, voin syödä hillittömän määrän juustoa kerralla ja sehän näkyy sitten naamassa.
  • Leipomukset; Niin ostetut kuin itsetehdyt. Ei onnistu meillä vierasvarat, ei todellakaan.......
Näitä ei siis meille voi ostaa oikeastaan ollenkaan. Tai jos ostetaan, niin eipä ne kauaa kaapeissa säily. Herkkupäivinä on lupa syödä mitä haluaa ja milloin haluaa. Tässäkin asiassa haluaisin opetella jonkinlaista kohtuutta, mutta koska Siippa taas haluaa pitää mieluiten yhden kunnon herkkupäivän silloin tällöin kuin vaikkapa yhden kohtuullisen "karkkipäivän" viikossa, niin näin on sitten menty. Vielä mulla ei ole keinoja pitää itseäni kohtuudessa jos toinen syö ihan kaikkea. Jossain vaiheessa tämän tilanteen on kuitenkin muututtava, sillä se vain ruokkii ahmimiskohtauksiani. Toisaalta totaalikieltäytyminen on vaikuttanut sinänsä positiivisesti etten enää pysty ahmimaan ihan niin paljon kuin ennen. Maha ei enää yksinkertaisesti vedä enempää.

Näitä ahmimishimoja mulla on ollut todella kauan. Silloin kohteena ei ollut oikeastaan kuin ns. perinteisiksi herkuiksi lueteltavat asiat. Aina karkkipussi oli liian pieni tai jäätelöä liian vähän. Tongin jo ihan pienenä ekaluokkalaisena vanhempien takintaskuja ja kolikkopurkkeja kipaistakseni salaa kioskille tai kauppaan ostaakseni herkkuja. Silloin riitti vielä se vitosen karkkipussi tai suklaapatukka.

Kuva we heart it
Myöhemmin ei enää riittänytkään, vaan piti saada iso sipsipussi tai litra jäätelöä (mieluiten vieläpä molemmat!). Viennetan jäätelökakut olivat superhyviä, sillä ne olivat todella halpoja. Saatoin syödä koko kakun kerralla.
Muistan monesti istuneeni rappukäytävässä ja yrittäneeni kieltää itseäni menemästä kauppaan. Silti sinne oli pakko mennä. Rangaistukseksi yritin ravata rappusia ylösalas kuluttaakseni syömiäni kaloreita pois (myönnän myös oksentaneeni........), eihän se riittänyt. Edelleen ihmettelen etten ollut kuitenkaan lihavampi, sillä muistoissani nämä ahmimiskohtaukset olivat melkein päivittäisiä ja jos ei ollut rahaa niin ainahan voi leipoa, tehdä kaakaokauramössöä, kinuskia tai jotain muuta...

Aikuisena tilanne vain paheni. Saatoin elää pelkillä herkuilla eli en syönyt oikeaa ruokaa ollenkaan. Näin sain pidettyä painoni edes joten kuten kurissa. Kyllähän se tasaisesti oli aina reilun ylipainon puolella tai normaalipainon ylälukemissa. Sinkkuus ensimmäisen avioeron jälkeen laihdutti painon normaalilukemiin vaikka silloinkin söin herkkuja "holistin" tavoin ahmien. Elämä kai oli sinkkuna niin hektistä...

Raskauden aikaan olin tavallaan onnellinen siitä, että sain syödä "ihan mitä vaan, miten paljon vaan"... kunnes kävin sokerirasitustestissä ja siihen loppuikin se "onnellisuus" ja diagnoosiksi tuli raskausdiabetes. Onneksi tuo kuitenkin pysyi hyvin aisoissa ruokavaliolla ja lapsikaan ei ollut mikään sokerivauva vaan itseasiassa hyvin pieni, alle kolmikiloinen. Jo tuo ajatusmalli siitä, että voi raskaana ollessa syödä ihan miten paljon vaan "koska silloin ei tavallaan liho" on aivan sairas, sillä eihän se pidä yhtään paikkaansa!
Synnytyksen jälkeen sitten söin ja söin ja söin. Olin väsynyt, söin. Vauva oli itkenyt, söin. Vauva oli valvonut, söin. Mies oli paljon pois kotoa, söin. Ei tarvinnut ajatella verensokereita tai muita arvoja. Yht'äkkiä tajusin, että olin lihonut raskauskilot tuplasti ja maha oli melkein yhtä iso kuin raskaana ollessa. Ainut vaan että se vauva oli siinä sylissä ei siellä mahassa...

Kuva we heart it
Aina ahmimiselle on jokin hyvä syy. Se syy voi olla väsymys, vitutus, masennus, aurinkoinen päivä, herkkupäivä, juhlat... mutta eihän normaalisti ihmiset todellakaan ahmi järjettömiä määriä vain sen takia että nyt vähän väsyttää???

Jotain olisi siis tehtävä, mutta mitä?

Kuva we heart it

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Viikko7 Päivä7, Selkäsauna!

Tänään jyrisi ukkonen, salamoi ja vettä satoi. Lämpötila laski kolmestakymmenestä alle kahteenkymppiin. Helpotusta oloon sinänsä, mutta ei näyttänyt säätiedotukset tälle helletytölle loppulomaksi hyviä säitä :( No toivotaan, että pilvet väistyvät ja lämpimät ilmat palaavat!

Kyllä on tontilla kärryjä ;D Tämän päivän satoa on kaikkiin pienempiin penkkeihin tehdyt kaaret niin on helpompi kastella ja kasvitkin mahtuvat kasvamaan. Toivottavasti ukkonen ei ole vienyt näitä puskaan...




Kasvaa, kasvaa, kasvaa jo!
Aamu sujui taas palstalla tonkien ja taimia ihastellen. Parisen tuntia tuli siellä vietettyä.
Loppupäivä laiteltiin parveketta lopulliseen kuosiinsa ja viimeiset siemenet päätyivät ruukkuihin. Nyt sitten odotellaan vaan rehevöitymistä, jota toivottavasti tapahtuu niin palstalla kuin parvekkeellakin, sillä niin paljon aikaa, vaivaa ja rahaakin on noihin jo pistetty.

Palstalla appis teki meille joutessaan vastan (vai vihdan?) ja sainkin kunnon selkäsaunan salitreenin jälkeen. En edes muista milloin olisin ollut vihdottavana viimeksi? Tuntui mielettömän hyvälle!

Olin varannut illaksi pumppitunnin, mutta se peruutettiin ohjaajan sairastumisen vuoksi. Tympäisi. Salitreeni on jotenkin juminut edellisen selkäsärkykohtauksen jälkeen. Ei ole maistunut (henkisesti), joten olenkin siis tehnyt kaikkea muuta. Tänään kuitenkin tein paluun salille parin viikon tauon jälkeen. Koska olin asennoitunut pumppiin, niin tein sitten salilla ihan oman pumppitreenin eli samat liikkeet kuin tunnilla, mutta isommilla painoilla ja lyhyemmillä sarjoilla. Ja kyllä toimi! Jotenkin pääkopassa nyt meni palikat oikeisiin laatikoihin ja sain tehtyä treenin todella hyvällä intensiteetillä. Nyt rupesin kaipaamaan sitä omaa musiikkia, silloin olisi treeni kulkenut vielä paremmin! Tämmöisellä asenteella ja menolla saisi kaikki treenit tehtyä niin kyllä rupeaisi tuloksia näkymään!
Nyt sitten jatketaan taas "vanhalla" kaksijakoisella ohjelmalla ja yritetään uudestaan löytää tuota Flow-tilaa.
Loppuun vartti juoksua matolla. Yhteensä 1h 15min ja 520kcal. Ihan hyvin salitreenille!

Salitreenin jälkeen maistui hieman toisenlainen jäätelö.
 Yksinkertaisesti jäädytettyä ananasmurskaa ja appelsiinimehua. Aivan törkeän hyvää!

Tällä viikolla liikunta on ollut pääasiassa tonkimispainotteista. Samasta syystä musta tuntuu "etten ole tehnyt oikein mitään"...
Maanantai: vp, multa & kasvishoppailua helteessä.
Tiistai: Palstalla lapiohommia 6h
Keskiviikko: Palstalla lapiohommia 2h + illalla toiseen otteeseen vesien kantoa ja kastelua.
Torstai: Palstalla lapiohommia 2h 30min + BodyPump 50min
Perjantai: Pyöräily 11,4km
Lauantai: Palstalla vesien kantoa yms. 30min + Parvekeremonttia, istutusta yms. 30min (aktiivista rasittavaa toimintaa)
Sunnuntai: Palstalla penkkien laittoa ja parvekeremonttia yht. 3h (aktiivista rasittavaa toimintaa) + Salitreeni 1h + Juoksu 15min (1,7km)

Joskus miekin taivun ja pystyn ja osaan! Kuva Flickr.



~iive~

Biggest Loser

Tämä televisio-ohjelma on varmaan kaikkien laihdutusohjelmien kuningatar!
Tuhannet ja miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa saavat tästä inspiraatiota, niin myös minä. Oikein ilostuin kun huomasin maikkarin näyttävän koko kesän Suomessa ennen näkemättömiä jaksoja ja joka arkipäivä! Huomaathan, että edellisen päivän jaksot uusitaan aina aamuisin. Ne ovat myös katsottavissa netistä Katsomosta.

En niinkään kadehdi kilpailijoiden pudotusvauhtia vaan sitä, että heillä on aikaa täysin vain keskittyä painon tiputtamiseen ja urheiluun. Olisi itsekin jokin päivä ihana vaan liikkua vaikkapa juurikin patikoiden, pyöräillen tms. Lapsen kanssa se olisi toki haastavaa, mutta aivan mahdollista kuitenkin vaikkapa jossain luonnonpuistossa jossa on hyvät taukopisteet ja reitit. Ehkäpä aloitamme kuitenkin esimerkiksi Ähtärin eläinpuistosta ;)

Kilpailijoiden saama henkilökohtainen ohjaus on myös "korvaamatonta", sillä onhan se aivan taattu, että itsekin tekisi treenit paljon tehokkaammin jos treenari olisi vieressä kannustamassa!

Ohjelman treenareista monilla on se oma suosikkinsa. Itse tykkään kummastakin tyypistä. Jillian on totta kai aivan mahtavan hyvän näköinen, vahva niin kropaltaan kuin luonnoltaan. Häneltä riittää myös myötätuntoa, ymmärrystä ja henkistä tukea kilpailijoille. Moni nainen haluaisi olla juuri niin kuin Jillian ja no, enpä minäkään vastaan laittaisi jos saisin sellaisen kropan kuin hän!
Pitkään minulle oli juurikin Jillian se the valmentaja, mutta varsinkin edellinen kausi mikä maikkarilla näytettiin eli season 5, muutti mielipidettäni. Siinä Bobin huomio juuri ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sai minut tykkäämään myös Bobista.

Biggest Loser season 5, Brittany
Season 5 on ollut muutenkin mulle se "paras" kausi. Tietenkin se tuli juuri otolliseen aikaan viime vuonna kun olin itsekin aloittanut elämänmuutokseni. Lisäksi samaistuin jostain syystä vahvasti kahteen naiskilpailijaan Brittanyyn ja Aliin, joista jälkimmäinen voittikin koko kisan ensimmäisenä naisena!





Ja en voi kuin ihmetellä tv-ohjelman taikaa millaisen muutoksen se ihmisissä saakaan!
Olisi hauska tietää koko totuus ohjelmasta ja sen metodeista. Onko kaikki tosiaan sitä miltä se näyttää vai käytetäänkö ohjelmassa keinoja joista ei meille katsojille kerrota? Luultavasti nämä tiedot pysyvät aina salaisuuksina, sillä luulisin kilpailijoiden allekirjoittaneen niin kovat paperit ohjelmaan mennessään, että siinä ei paljoa "salaisuuksia" paljastella ilman isoja sanktioita.

Biggest Loser 5, winner Ali
Alin tyyppinen kroppa on ehkäpä juuri sitä mitä minäkin tavoittelen. Ja koska hän pystyy siihen, niin myös minäkin pystyn!

Nyt tv:ssä pyörivästä Season 6:sesta on jo löytynyt omat suosikit ja inhokit. Jokaiselle tietenkin toivoo painonpudotusta, mutta kenelle soisikaan koko potin voiton? Luulen kuitenkin tuon painonpudotuksen ja terveyden olevan paljon tuota rahaa tärkeämmän.

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Viikko7 Päivä 5&6

IHANAA KESÄÄ KAIKILLE VANHOILLE JA UUSILLE LUKIJOILLE!

Täälläkin on viime päivät ollut aivan hillitön helle!
Toisaalta olen nauttinut, sillä tykkään lämpimästä, toisaalta helle on vaikeuttanut Voimaa hoitsulle-projektia. Ulos treenaamaan ei ole mitään asiaa ennen kahdeksaa illalla ja silloinkin on hyvin kyseenalaista lähteä juoksemaan. Varmaankin kuukahtaisin jos yrittäisin.

Helle vaikuttaa myös syömisiin... toisaalta ei tee mieli syödä mitään kunnollista, mutta toisaalta tulee taas syötyä kaikkea sellaista mitä ei välttämättä pitäisi syödä. -Kun nyt on niin kuumakin! Eli siis jäätelöä ja limpparia. Toisessa kaloreita ja lisäaineita, toisessa aspartaamia (hyi minua!!!) ja lisäaineita. YÖK! Mutta yritäpä etsiä jostain lisäaineetonta pehmistä/jäätelöä, saatikka limppariautomaatista jotain kylmää juotavaa, muuta kuin sitä cocista tai pepsiä. (No joo, ostin Ananas Lightia, jossa siinäkin on nykyään aspartaamia, plaah!)

Eilen kävin kuitenkin pyöräilemässä 11,4km iltasella ja ajoviima teki ilman oikein miellyttäväksi. Vanha rotiskokin (=pyörä) tuntui oikein jouhevaliikkeiseltä. Edellis iltainen Pumppi taas tuntui kivasti jaloissa, joten pyöräilyreissu oli varmaankin ihan hyväksi... Samoin se oli hyväksi mun pääkopalle kun oli tosiaan tullut syötyä muutama jätski tällä viikolla ja iltaa odotti jääkaapissa kylmä valkkari niin ei ihan hirveätä morkkista saa aikaiseksi.

Pyöräilyn jälkeen pidettiinkin Siipan kanssa Alfabet pelailuilta. Samalla tuhoutui puolikas viinipullo ja siinä sivussa jos jonkinlaista naposteltavaa. Alkoholi on kyllä painonpudotuksen mahtivihollinen! Ainakin mut nautittu alkoholi saa syöpöttelemään järkyttävällä tavalla! Onneksi käytänkin sitä tosi harvoin, joten sinällään sillä ei nyt niin vaikutusta ole jos n. kaksi - neljä kertaa vuodessa ottaa sitä viiniä tms. enemmän kuin yhden lasillisen tai yhden siiderin.

Tänään oli ihana saada nukkua pitkään ja pyörähdettiin paikallisilla markkinoilla, noh syömässä ne jäätelöt ;D Lounas olikin taas jo ihan kunnollinen eli tonnikala-salaattia, NAM!

Tälle päivälle tai huomiselle pitäisi keksiä jotain liikunta-aktiviteettia. Ei vaan hajuakaan siitä mitä tekis...

torstai 9. kesäkuuta 2011

Viikko7 Päivä4, Mieletöntä menoa!

Superhypermahti-ihanapäivä tänään taas takana!
Aamulla startteri palstalle kaivamaan jo kolmatta päivää (ja nyt se on sitten "valmis", kaivuun osalta siis). Enää ei olekaan palstalla noin raskaita hommia, tosin vedenkantoa järvestä on varmaankin tiedossa aikalailla kesän mittaan. Rakot käsissä on makoisat, mutta mieli (kuten aloituksesta voi varmaan päätellä) todellakin plussan puolella. Neitikin jaksoi olla ihanasti palstalla sen 2,5h oikeastaan ilman yksiäkään kunnon kiukutteluja. Multainenhan tuo oli kuin mikä tongittuaan siellä kaikenlaista kiinnostavaa (saaliina mm. matoja, muurahaisia, koppakuoriainen ja paljon paljon juuria sekä savipaakkuja (joita on muuten kiva litistellä). Vesimutalällyn tekeminen oli näköjään myös erittäin POP, tosin ei ehkä mun mielestä ;D

Onneksi autossa sattui olemaan sattumalta sopivaa vaihtovaatetta niin päästiin edes hieman ihmisten näköisinä Viherlandiaan lounaalle, sekä hakemaan parvekkeelle amppelimansikkaa (mikä lie tuokin hurahdus, että tuommoinen piti saada?). Viherlandian papukaijatkin piti käydä moikkaamassa ja siellä tulikin istuskeltua jonkin aikaa, sillä yllättäen "sademetsäosastolla" oli viileämpää kuin ulkona :O

Mä kyllä nautin lämpimästä ilmasta aivan mielettömästi! Totta kai se tuo omia haasteita varsinkin pienen lapsen kanssa, mutta ihanaa se on silti!

Ruokapöytään päätyi tänään grilliherkkuja <3
Grillattua broileria, uusia perunoita ja parmesan-rucola-avocado-basilikasalaattia 
(ja ei, filee ei ole hillittömän kokoinen vaan kuva vääristää ;D )

Broilerin maustoin itse ja se on todella helppoa!
Avaa naturel-broilerinfileiden paketti, ripottele reilusti haluamiasi mausteita päälle, lorauta hieman öljyä sekä sitruunamehua (ei pakollinen, tuo tosin mukavaa lisää makuun), hiero mausteet kaikkiin fileisiin (ja hoitsulla on tietysti kätevästi muovihanskoja kotonakin ;D, saman asian ajaa pakastepussi).
Tadaa! Valmista :)
Itse käytin tänään valkosipulirouhetta, merisuolaa, sipulijauhetta, paprikajauhetta, cayennepippuria ja mustapippuria. Voittaa kaupan lisäainesotkut 1000-0!!! (tai enemmän)


Ja koska pääkopan mielestä maan kuokkiminen ei ole urheilua niin sainpas mahdutettua itseni pumppitunnille ja neidin lapsiparkkiin. On muuten todella hyvä idea sen jälkeen kun on kaivanut maata 3 päivää kädet rakoilla. Tuntuu aika ihanalle nimittäin se tanko kädessä!
Mainio tunti oli kuitenkin pitkästä aikaa ja edistymistäkin huomasi. Otin viimekertaisen tunnin painomäärät mukaan (helmikuulta) ja lisäsin vähän painoja. Hyvin toimi ja "rauta" nousi. Peilistäkin näkyi muutosta :O En olekaan ollut pitkään aikaan ryhmäliikuntatunnilla... peilistä katsoi aikalailla hoikempi minä kuin viimeksi!


Pumppipainot 9.6.2011 (suluissa 27.2.2011)
Lämmittely: 2,5 + 1 Paremmin olis lämmennyt vitosilla... nyt "ei tuntunut missään"
Kyykyt: 5 + 2,5 (5 + 1) Vielä olis kärsinyt lisää, oho!
Rinta: 2,5 + 1  
Selkä: 5 + 2,5 (5 + 1) Hyvä setti, sopivat painot, ei rinnaltaylös-työntöä
Ojentajat (ranskalaiset punnerrukset ym.): 2,5
Olkapäät: 2kg käsipainot  (1 kg käsipainot)
Hauikset: 2,5 tangossa (2kg käsipainot)
Vatsa: oma paino

Mä oon niin... relax?  Happy? No jotain kuitenkin ;)

Kuva we heart it
~iive~

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Viikko7 Päivä2, Palstailua!

Voin tällä hetkellä sanoa olevani HYVIN väsynyt.
Mutta onnellinen :)

Koko alkupäivä meni palstahommissa (9-16) ja sen jälkeen neidin kanssa touhuillessa ja parveketta laitellessa. Huomenna tulisi ihania rakkaita vieraita niin siivota pitäisi vielä jaksaa... ou nou!

Siellä se siintää!
Meidän palsta on melkein rannimmainen ja reunassa, jes!
Heiaheiaan merkkasin 6h puutarhatöitä. Tosin maanraivaus tai jokin muu vastaava olisi ehkä ollut parempi, sillä palstan maaperä oli aivan älyttömän savista (lue kovaa ja kokkareista) sekä siellä viihtyvät rikkakasvit ihanasti. En varmaan ikinä ole lapiolla tai haravalla tehnyt niin kovasti töitä kuin tänään. Kädet ovat rakoilla ja joka paikkaa särkee, mutta onpahan tuo hyötyliikuntaa parhaimmillaan! Ei tarvitse tänään paljon salille tai juoksulenkille lähteä ;D


Jyväskylän kaupunki vuokraa kesäviljelypalstoja halukkaille edullisesti eri puolilta kaupunkia. Meidän palsta on ihanasti järven rannassa, sinne on helppo päästä autolla, vieressä on aivan ihana idyllinen kartano pihapiireineen (myöskin pieni kotieläinpiha!), alueelle on istutettu kymmenittäin omenapuita ja no, muutenkin aivan ihana paikka!
Nyt laitettu kasvamaan herneitä, avomaankurkkua, pinaattia, salaattia, tilliä, persiljaa, kukkia, kesäkurpitsaa ja myöhemmin lisää (porkkanaa, perunaa, retiisiä mmmmm....) jahka saadaan lisää maata muokattua. Pavut kasvatan taimiksi kotona niin tulevat nopeammin. Pitää vaan nyt opetella syömään niitä....

 Ja koska yksi tollo ei hoksannut ottaa mukaan mitään millä olisi voinut merkata, että mitä missäkin kasvaa niin otetaan sitten valokuva, käyhän se näinkin.

Parvekekin ollaan saatu oleskeltavaan kuntoon ja sinnekin on päätynyt kaikenlaista ihanaa kasvamaan. Saatte siis kärsiä parvekepostauksestakin myöhemmin ;D Neiti pääsi tänään jo uiskentelemaan kun täytin pienen uima-altaan partsille. Neiti polskutteli ja mie istuttelin kurkun sekä kurpitsan taimet parvekepuutarhasäkkeihin. Ihanaa <3 (vai miltä näyttää???)


*** iive ***