perjantai 17. kesäkuuta 2011

Viikko8 Päivä4&5, Rasitusvammoja sekä muuta löpinää...

Päivät on sujuneet vauhdikkaasti. On treenattu, käyty kotieläinpihalla eläimiä ihmettelemässä, ulkoilemassa muuten vaan ja vaihdettu paikkakuntaa.
Nyt siis bloggaillaan kotikotoa ja ollaan nautittu ihanan lämpimistä päivistä taas <3

 Etana, etana,
näytä sarves,
onko huomenna pouta?
Mutainen palstallatonkija tyttöseni ihmettelemässä ensimmäistä kertaa etanaa.
Ai ja tulihan se poutakin!

Eilen ennen lähtöä kävin tekemässä treenin salilla. Ilman ohjelmaa väänsin jonkinlaisen koko kropan treenin ja juoksin parisen kilsaa. Treenin aikana tuli sitten todettua, että oikeanpuoleinen etureisilihas on paskana (tosin on oireillut hieman jo jonkin aikaa). Jalkaprässi sujui ok, mutta askelkyykyistäpä ei tullut sitten yhtään mitään. Hirmuinen vihlaisu reidessä kun yritin kyykätä, ei kiva ei. Se siitä sitten... tosin treenin tein ihan loppuun asti kun eipä nuo muut liikkeet reittä niin rasittaneet. Juoksuakaan reisi ei estänyt, mutta päätin jo tuon treenin jälkeen, että nyt on juoksusta ja jalkojen punttitreenistä hieman tauko paikallaan!

Tänään kävin kävelemässä Siipan mukana golf-kentällä. Matkaa kertyi 4h 13min ja noin 7km (tai yli... kun se saakutin sports tracker jumahti taas kesken matkan, EN ALA!!!). Ajattelin, että rauhallinen kävely tekisi jalalle hyvää... no niin se tekikin sille oikealle reidelle, mutta ei vasemmalle jalkasyrjälle. Eli nyt on siis paskana molemmat jalat, ei kiva ei edelleenkään...

Parin viimeisen päivän aikana olen kokenut myös ahaa-elämyksen. Olen tajunnut ettei normaalipainoon ole enää kovinkaan montaa kiloa ja olen nykyään jo aika suht koht "hoikan" näköinen... tai siis ne tursuavat läskit on kadonneet. Nyt on vaan ylimääräistä tasaisesti pitkin poikin kroppaa. Uusia urheilurintsikoita ostaessa sain valita 85 D:n sijasta 75D:t ja sovituskopissa meinasi itku päästä, tosin tällä kertaa hyvästä mielestä kun ei näyttänytkään sieltä peilistä enää hirveälle valaalle...

Syömispuoli sujuu kyllä tällä hetkellä oikeastaan tosi mainiosti. Ruokaa ei tarvitse pahemmin miettiä vaan syön hyvällä ateriarytmillä tasaisesti pitkin päivää sen verran kuin ruokaa maistuu. Lomalla olen useampana päivänä syönyt lounasta jossain lounaspaikassa eli seisovan pöydän houkutukset on olleet "kovat", mutta niistäkin on selvitty ilman ähkyä :)

Hyvä keino välttää ylensyönti on ottaa ensimmäiseksi salaattia ja paljon. Sitten vasta lihaa ja viimeiseksi hiilareita jos niitä enää mielii. Oma hiilarini oli tällä kertaa puolikas ihana paikan päällä leivottu sämpylä (neiti söi toisen puolen) ja päälle voita :) Tästä annoksesta tuntui jäävän hieman nälkä ja treenitkin oli tiedossa ennen seuraava syöntikertaa, niin santsasin vielä salaattipöydästä lisää salaattia, fetaa ja kananmunan.

Nyt ollaan äiteen herkkujen äärellä, mutta onneksi ne on kaapissa piilossa ja syövät kun mie en oo näkemässä (Siis ne herkut on siellä kaapissa, ei mun porukat, eikä ne syö niitä herkkuja siellä kaapissa ;D ). Toisaalta on kiva kun saa kaupassa valita sitä mitä haluaa syödä ja kokkailla (eikä tarvitse maksaa sitä kauppalaskua....) ;D Joten nyt lähden syömään luultavasti aivan ihanaa lisäaineetonta kaurajyväleipää, yrttivoin, avocadon ja kalkkunaleikkeen (lisäaineettoman) kera!

4 kommenttia:

  1. "Siis ne herkut on siellä kaapissa, ei mun porukat, eikä ne syö niitä herkkuja siellä kaapissa ;D"

    Aiheutit sellaisen naurukohtauksen täällä, että voi hyvänen aika.. :D (miten niin olen jo yliväsynyt :D)

    Voi ei, ei ole kivoja noi jalkavaivat :F. toivottavasti maltat ottaa rauhallisesti, eivätköhän ne siitä parane.
    Itsellänikin on tiedossa nyt vähän leppoisampi ensi viikko urheilun osalta.

    VastaaPoista
  2. Ihanan näköinen annos!!!!! NAMI!!! :)

    Nyt lepää sitä jalkaa niin kauan, että muuttuu kivuttomaksi! Kohta se taas toimii kuin ennenkin :)

    VastaaPoista
  3. Mua NIIIIIIIIN ahdistaa kun mä en tänään pääse lenkille enkä huomenna. Heiaheiaan on merkattu sairaspäivät ;D niin ei tule niin huono omatunto "vapaapäivistä". Ärsyttää...

    VastaaPoista
  4. Tosi kurja toi vamma. :-( Toivottavasti paranee, nyt ei parane rasittaa! Täytyy muuten sanoa, että tosi suloinen lapsi sinulla.

    VastaaPoista

Kiitos :)