torstai 25. elokuuta 2011

Entisestä elämästä

14 vuotta sitten
Olin 15-vuotias. Olin kasvissyöjä ja noudatin suht. terveellistä ruokavaliota. Poltin tupakkaa (vähän), koska satuin nyt vaan olemaan teini ;) Olin huolissani maailman tilasta, "pieni maailmanparantaja", hippityttö. Harrastin vielä ratsastusta, mutta harvenevissa määrin. Hippitytöthän ei kyllä harrasta hirveästi liikuntaa... Karkkia söin joskus. Asuin kotona ja söin säännöllisesti. Tosin kasvisruokavalioni olisi voinut olla ehkä vähän monipuolisempi. Minulla oli ongelmia tunnesyömisten kanssa, mutta koska kuukausirahalla ei ostettu hirveästi herkkuja niin olin normaalipainoinen. Silloin olin mielestäni kyllä lihava.


Kuusi vuotta sitten
Join vähintään 3 batterya päivässä, sokerillista tietenkin (ei silloin ollut vielä strippeddejä). Lisäksi Pepsi Maxia. Poltin tupakkaa (paljon). Ratsastin aktiivisesti ystävän hevosella, tein tallitöitä yms. Yritin laihduttaa mm. painonvartijoissa, huonoin tuloksin (en kuitenkaan lihonut). Kunnollista ruokaa söin harvoin, useimmiten koulussa. Pääasiassa kotona söin leipää, herkkuja, take awaytä jne. Kävin ahkerasti baareissa, joten alkoholiakin kului.

Kolme, neljä, viisi vuotta sitten
Join 3 batterya päivässä, sokeritonta tosin, mutta aspartaamihöttöä siis. Lisäksi Pepsi Maxia. Poltin tupakkaa (paljon). En harrastanut liikuntaa. Jaksoin juosta ehkäpä kymmenen metriä. Ruokavalio oli sama kuin edellä. Tosin töissä söin kunnollista ruokaa (ja pullaa ja leivoksia ja kakkua...) Tupakointi ja light-tuotteet pitivät jotenkin painon kasassa, mutta kamppailin valtavien mielitekojen kanssa jatkuvasti. Yritin laihduttaa jatkuvasti, mutta, noh, en oikein onnistunut siinä.

Kaksi vuotta sitten
Olin onnellinen vastasyntyneen vauvan äiti. Olin tyytyväinen painooni (n.75kg), rapakunnossa, söin surutta mitä mieleen juolahti, sillä kyllähän nyt vauva-arki ja imetys laihduttaa! Mitä eikö???
Toisaalta tunsin pientä kiinnostusta liikkumiseen, sillä vaikea raskausaika oli pakottanut pysyttelemään aika lailla "liikkumattomana". Kävinkin vaunuttelemassa joskin harvoin, mutta joskus kuitenkin.

Ruokavalio koostui suureksi osaksi Pepsi Maxista (jopa 2l päivässä!!!), hese/mäkki-ruuasta tai pitsaa, kebabia tms. leivästä, herkuista (suklaa, karkit, sipsit ym. ym.), kotiruokaa syötiin ehkä kerran pari viikossa. Varmaan pääasiallisin ravinnonlähde oli se leipä + päälliset.


Vuosi sitten
Olin saman painoinen kuin nyt. Oli hirveä draivi päällä, sillä jo puolen vuoden ajan olin saanut nauttia löydetystä liikunnan ilosta ja terveellisestä syömisestä. Tosin syömäni ruuat olivat terveellisiä, mutta ei ehkäpä kaiken kyttääminen, punnitseminen, miettiminen ja vatvominen. No olin kuitenkin jo hyvin matkalla elämäntapamuutoksen tiellä.
Join paljon Pepsi Maxia, sekä esim. fun light mehuja, sekä käytin paljon vähäkalorisia ja keinomakeutettuja tuotteita.
Olin laihtunut 19,5kg


Nyt
Olen 29-vuotias. Olen huolissani maailman tilasta ja yritän nyt aikuisena löytää ekologisia ja terveellisiä vaihtoehtoja niin ruuassa kuin muuallakin. Edistyminen tässä tapahtuu pikkuhiljaa, mutta kyllä se siitä :)
En ole polttanut tupakkaa kolmeen vuoteen ja olen niin onnellinen siitä.
En käytä aspartaamia tai muita keinomakeuttajia. Olen karsinut käyttämäni lisäaineet minimiin, mutta en "nipota" niistä.
Syön paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Olen kasvattanut osan ruuastani itse, sekä kerännyt marjoja, sieniä ym. talvea varten. Teen ruokani itse, käytän erittäin vähän eineksiä tai puolivalmisteita.

Harrastan liikuntaa paljon eri muodoissa; kävelen (ulkona muuten vaan, metsässä marjastaen ja sienestäen), juoksen, pyöräilen, treenaan salilla, kahvakuulaan, joogaan, käyn ryhmäliikuntatunneilla jne. Ratsastamaan kun vielä pääsis!
Olen edelleen ylipainon puolella, mutta pikkuhiljaa paino putoaa alaspäin ja kunto nousee ylöspäin.
Yritän elämässä vaalia ruumistani, terveyttäni, mieltäni, perhettäni ja ympäristöäni.
Vakava sairastuminen hillitsee vauhtia, mutta ei pysäytä sitä.



Kaikkein tärkeintä on, että elän elämääni, enkä anna ajan vain kulua. Nautin asioista, välillä menen, välillä vain olen. Rentoutuminen ja rauhoittuminenkin on yksi tapa elää. Aina ei ole niin kiire.


Mietin vain, miksi ihmeessä minulla meni 15 vuotta päätyä ideologisesti samaan lähtökohtaan?

14 kommenttia:

  1. Oisko silmälasit mitään??? ;D

    VastaaPoista
  2. iive, en mä tälläkertaa lukenut niin, piti vaan sanoa, ku tuli mieleen :P

    Mutta oli kyllä kiva kuulla sun "tarina" ruokailujuttujen saralta :)

    VastaaPoista
  3. Tosi kiva postaus! Ja pakko kyllä sanoa, että et näytä ylipainoiselta. :-)

    VastaaPoista
  4. Itse tykkäsin tästä postauksesta paljon. Tää on ehkä paras(?) mun postauksista ;D Tai kun tuli mietittyä noita juttuja tuolleen, et mitenkä on muuttunut.

    Tai itseasiassa olenko mä kuitenkaan kovinkaan paljon muuttunut, mä olen ollut vain 15v jossain harhateillä ;D ?

    Ylipainoa on edelleen vielä se hmmm... 5-7kg noin niin kuin suurin piirtein BMI:n mukaan. Mut kun suurin osa kropasta on edelleen sitä fläsää niin... vaatteet päällä suht ok, ilman vaatteita horror ;D

    VastaaPoista
  5. Hieno postaus!! (Mullaki on sit, saa käyä ihailee :D)

    VastaaPoista
  6. Tää oli ihana teksti! Kiitos Iive!

    VastaaPoista
  7. Jännä juttu. Ehdin jo miettiä, mistä terveellisesti syövät ihmiset saavat näitä mäkki-pepsi -puuskia, mutta eihän se ole mikään ihme. Ihmisen luonto on tottumus, mikä on toisaalta hyväkin asia, koska terveelliseen ruokaankin tottuu niin, että heikkolaatuista hiilarimössä ei enää edes pysty syömään. Pitää vaan antaa itselle mahdollisuus kokea tuo.

    Kirjoitat hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistäsi :) Kyllä vain nyky-yhteiskunta valitettavan paljon kannustaa tuonne mäkki-pepsi-pikaruoka-eines-linjalle ja sieltä onkin melkoinen tie pois :(
      Mutta kyllä edelleen itse asioin esim. mäkissä joskus, yleensä tosin silloin kun olen kipeä, masentunut, väsynyt tms. Terveenä ei edes tee mieli moista ruokaa.

      Poista

Kiitos :)