sunnuntai 7. elokuuta 2011

Ulkoista kauneutta ja juhlapäivä

Ylipainoisen atoopikon garderoobiin ei kuulu meikit, ei ehosteet, ei hiuslakat, ei pinnit. Tukka ponnarilla ja mahdollisimman kätevästi. Tummia silmänalusia voi sentään valovoiteella peittää jos on oikein paha päivä, useimmiten ei kyllä silloinkaan.

Ennen käytin meikkiä aika paljon, oikeastaan joka päivä. Kauppaankaan ei voinut mennä ilman meikkiä ja hiukset oli aina laitettu (edes jotenkin). Vuosien mittaan olen antanut itseni ehkä vähän hmmm... rupsahtaa? No ehkäpä tuo on väärä sana, mutta en ole jaksanut niin huolehtia ulkonäöstäni. Samaa vauhtia kun mielenkiinto siirtyi kaikenlaisten herkkujen puputtamiseen väheni se omasta ulkonäöstä. Koska olo ylipainoisena tuntui paskalta, niin eipä sitä viitsinyt paljon tukalla tai meikeillä korjailla.

Mitä enemmän paino lähenee sitä kuutosella alkavaa lukua, niin sitä enemmän kiinnostavat vaatteet, meikit, hiustenlaitto. Kampaajalle meno rupeaa houkuttelemaan enemmän ja enemmän, hiusvärikin odottaa tuolla kaapissa (en viitsi sitä tähän hamppuun tuhlata, ensin huonot pois!).
Eilen kävin pikkusiskon kanssa kaupungilla nopeasti parissa vaatekaupassa. Ja olipas outo tunne kun peilistä eivät loistaneetkaan hirveät mahamakkarat enkä tuntenut oloani kaupassa kovin kiusalliseksi. Pikkusiskoon verrattuna olin hyvin alipukeutunut sporttivaatteissani ;D (hällä täydet tällingit, ois voinu baariin niillä mennä), MUTTA olin jopa laittanut ripsiväriä ja hiuksetkin oli laitettu, oho!
VILAa:ssa oli ihanan värisiä keltaisia vaatteita sekä harmaita neuleita (ja tokikin muitakin vaatteita, mutta nämä pisti silmään). Itse en raaskinut ostaa mitään, mutta sisko teki löytöjä.
Kuva täältä
 Tämmöisen mä ostan sit kun oon hoikempi. Siis niille edustuskokkareille mitä yrittäjän vaimolle tulee ;D Yhdet jätin läskikammossani ja vaatepulassa väliin. Siel olis ollut julkkiksiakin, mut mitäpä minä "kotiäiti" niistä...
Mekko oli vielä paljon, paljon, paljon kauniimman näköinen ja värinen oikeasti.

Yritänköhän mä tällä kaikella värittömyydellä, meikittömyydellä ja harmaudella piilottaa itseni muitten silmissä?
Kuva täältä
Ihana (?) väri :) Mä olen tosiaankin vakavasti sairas.

Spirit Storesta ostin ihanan takin kun se oli niin kivasti alennuksessa ja takkia oikeasti tarvitsinkin. Kun eihän juoksutakissa nyt ihan joka paikkaan voi mennä vai mitä? Kuvan saatte kunhan olen käynyt kampaajalla, hiukset on laitettu, olen meikannut ja pistänyt korkkarit jalkaan. Sit saatte oikein fashionblog-kuvan ;D Nii ja se takki oli muuten kokoa L ja teinikaupasta :O Vatsan kohdalla oli jopa löysää, mutta M-koossa olisi käsivarsista kiristänyt liikaa. Vyö pelastaa.

Mä en ole koskaan oikein jaksanut lukea noita muotiblogeja. Mitä niissä oikein on? Erilaisia rättejä pienten tyttöjen päällä, jotka poseeraa aina samassa asennossa. Ei jaksa sellainen kiinnostaa.
Nyt kuitenkin olen löytänyt yhden kivan blogin; In the spotlight of style:n. Tämä tyttö se nimittäin osaa laittaa hiuksia (eikä poseeraakaan aina samassa asennossa ;D )! Nyt olen itsekin muutamaan otteeseen koittanut vääntää tätä kuontaloa vähän johonkin muuhun malliin kuin aina vain sille ponnarille. Hän on nimittäin tehnyt ihan kuvallisia ohjeita ja jopa videoita erilaisten kampausten tekoon!

Kuva in the spotlight of style
Tästäkin kampauksesta löytyy kuvitetut teko-ohjeet! (Ja hei Viivi, jos haluat, niin poistan kuvan, mutta toivoisin että pidät tätä itsellesi positiivisena mainoksena.) Täähän on tietysti aika juhla-kampaus, mutta arkisempiakin ohjeita ja ideoita löytyy.

Tänään on ollut spesiaalipäivä eli pienen Neidin sanoin: Nyt on Linnean syntymäpäivä! Kuinka tuollainen 2v osaa edes sanoa noin? Kovasti on koetettu kipeänä juhlistaa. Neidin olo alkaa olla jo vähän parempi, mun pahempi :( Alempana olevasta kuvasta varmaan huomaa ;)

En myöskään suosittele leipomista kipeänä ja kuumeisena, silloin voi ehkä mennä joku asia hieman mönkään... Nimittäin kahdesti piti taikinaan mitata kuiva-aineet kun luin vähän reseptejä miten sattuu ja kakun täytteet tein kahdesti, sillä ensimmäiseen täytteeseen meni vanhentuneet maitorahkat. Onneksi tuli tuosta jotenkin ihme fiilis ja tarkistin, sillä maussa se ei maistunut. En ollut kerennyt laittaa tuota täytettä vielä mihinkään. Siinäpä olisi ollut hyvä syntymäpäivä ruokamyrkytyksen armoilla...

Perinteenä perheessä meillä on ollut aina viedä sankarille aamupala sänkyyn. Näin tehtiin neidille myös jo 1v syntymäpäivänäkin, tosin ei me kaikki sinne pinnasänkyyn ahtauduttu ;D vaan silloin eväät nautittiin vierassängyllä. Nytkin meni enemmän lattiahommiksi.




Aiemmin olen tykännyt sellaisista monimutkaisista (ja samalla siis törkeästi lisäaineita sisältävistä) koristeluista ja täytteistä. Nyt tuli sit vähä-lisäaineellista kakkua. Ohjeet tulee Lisäaineettomaan!
Kaunis on mielestäni näinkin. Perhonen on esimerkiksi tehty pikeeristä (tomusokeria ja valkuaista).

Perhonen sopi muutenkin hyvin teemaan, sillä eilen meillä kävi vierailulla tämmöinen kaveri!

 Se lennähti iltasella valon houkuttelemana neidille tekemääni "Garland-valaisimeen".


13 kommenttia:

  1. olipas kivan näköisiä kakkuja! nam!
    Ja onnea minunkin puolestani pikkuneidille, hän on niin suloinen :)
    Tuo ylin mekko on kyllä aika kiva :) kaunis.

    VastaaPoista
  2. WAU, onpas kaunis kakku kerrassaan! Onnittelut päivänsankarille! :)

    VastaaPoista
  3. ihan törkeen pitkiä postauksia, aivan liikaa eri asioita samassa postauksessa ja vielä ihan törkeen isolla fontilla!

    VastaaPoista
  4. Voi jos anonyymillä on mennyt herne nenuun ;D
    This is my life ja näin se menee ;D
    Tosin fonttikokoa olen itsekin miettinyt, että onko liian iso. Mutta ainakin vielä toistaiseksi näin.

    VastaaPoista
  5. Iive
    ei ole fonttikoko liian iso! Vaan hyvä ja selkeä lukea :))
    Ja taitaa olla sama anonyymi kun käy mullekin jotain avautumassa.. Se on hankalaa, kun muiden elämästä pitää ottaa kauhia stressi ;)

    VastaaPoista
  6. berry: kiitti :)
    Tuota fonttia oon fundeerannut monta kertaa, mutta pitänyt sen samana kun muuttaessa (kai) heittäis sit asettelut vanhoista postauksista ihan sikinsokin sekaisin.
    Mulle ei oo kyllä kukaan käynyt aiemmin avautumassa mistään, mut kyllähän sitä maailmassa riittää tallaajaa ja mielipidettä. Tietenkin jotain käytöstapoja voisi olla ja muotoilla asiat ehkäpä hieman toisella tavalla. Toisaalta itsekin kyllä yleistin muotiblogaajia aika rankalla kädellä. Mutta enpä mä niiden blogeissa käykään mitään vinkumassa ;D täällä omassani vaan.

    VastaaPoista
  7. Mielikaunis: Kiitos kehuista. Itsekin olen jälkeen todella tyytyväinen kun ottaa huomioon leipurin terveydentilan ja sen etten pikeeri-koristeita ole koskaan aiemmin tehnyt.

    VastaaPoista
  8. iive
    Jep, jos mua ärsyttää jonkun blogi, tai tapa kirjoitta, tai fontti tai muu, niin luojan kiitos! sitä blogia ei ole pakko lukea ;) (saati että vaivautuisi kommentoimaan asti..).
    Joo, fonttikoon muuttaminen voisi kyllä olla vähän hankalaaa, kun se voi sekoittaa sitten "kaiken". Ja minusta ainakin tämä on kivan selkeä, ei tarvii arvuutella mitä lukee. Itse mietin oman blogini kohdalla fonttikoon suurentamista, mutta koska kontrasti on mielestäni riittävän suuri, en näe tarvetta suurentaa fonttia (jos sitä tarvii, sen voi jokainen tehdä sivun asetuksista itsekin)

    Mä olen melkein unohtanut pikeerikoristeet :G
    Harmi, koska aikanaan niitä teki melkein päivittäin, mm. töissä. Pitääkin seuraavaan kakkuun tms. väkertää niitäkin taas :)
    Mutta nuo perhoset olivat kylä sulta aivan huippusuoritus, jos todella olivat ensimmäisesi!

    VastaaPoista
  9. Musta tämä fonttikoko on oikein hyvä, ei tarvi tihrustaa. Ja sehän on jokaisen oma asia , miten blogiaan kirjottaa. Ei kait sitä tarvi aina tehdä jonkun "kaavan" mukaan, ja "tikusta asiaa" eli eri postaukset kulmakarvasta, teepaidasta ja lapsen synttäreistä. Anna mennä vaan. Mä ainakin luen ;)

    VastaaPoista
  10. Berry: ei mun mielestä sunkaan tarvitse muuttaa fonttia, just noiden värien takia. Harmaalta pohjalta on silmille armollista lukea tekstiä. Mulle käy tosi paljon liian pieni/huonon värisen tekstin lukeminen silmiin niin siksi oma teksti on näin isolla. Ei tarvii tihrustella ;D Silmälasit?

    Pikeerikoristeita ja koko pikeeriä tein tosiaankin ihan ensimmäistä kertaa. Kinuskikissalta löytyi hyvät ohjeet ja niillä tein. Oli tosi kivaa, joten pipareita tulee varmaan nyt jouluna koristeltua ihan urakalla kun osaa itse tehdä tuota pikeeriä. Sitä oli paljon helpompi käsitellä kun kaupan sokerikuoruutetta. Eikä mulla ollu ees mitään tyllaa vaan ihan muovipussilla pursottelin ;)

    VastaaPoista
  11. Virpi & Elli: Kirjoiteltiinkin kommentteja yhtä aikaa ;D
    Kiva kun kelpaa ja käyt lukemassa. Klikkaahan itsesi lukijalistalle (et taida olla vielä?) niin saan miekin joskus arvontaa käyntiin. Tai voihan sen arvonnan kyllä tehdä ihan milloin vain kui pelkästään lukijoiden määrästä...

    Mä en jotenkin tykkää tehdä semmoisia "aihe"postauksia siis että jokaisesta aiheesta olisi oma postauksensa kun helposti jää sit ihmisillä ne "vanhemmat" lukematta. Eihän siinäkään mitään, mutta kommentteja on kiva saada varsinkin jos pohtii jotain ;D Olen siis päätynyt päiväkirjamaiseen tyyliin. Tässäkin oli juttua kahdelta päivältä eli siis kaksi asiaa niin kuin otsikossakin. Joskus mulla on jopa enemmänkin... ruokaa ja palstaa ja liikuntaa ja vaikka mitä! Että lyhyt sinänsä tämä juttu ;D

    VastaaPoista
  12. Suurkiitokset kehuista. :) Ihan huippua etenkin toi että minusta on ollut apua ja hyötyä noissa hiustenlaitto-puuhissa! Tervetuloa vaan lukemaan jatkossakin, toivottavasti viihdyt vaikka omasta mielestäni kyllä poseeraan päivän asu-kuvissa aika samoissa asennoissa aina. ;)

    VastaaPoista
  13. Viivi: On ollut oikein paljon apua ja lisäksi sitä inspiraatiota. Ei voi käyttää "En keksi" tekosyytä enää siihen, että tukka on aina vaan sillä iänikuisella ponnarilla :D
    Seurailen kyllä jatkossakin sun blogiasi (samoilta seuduilta blogataan, niin ties vaikka törmätään joku päivä).

    Etkäs muuten poseeraa jos vertaa joihinkin muihin... ;D

    VastaaPoista

Kiitos :)