torstai 19. tammikuuta 2012

Pienennystä

Olo on täällä edelleen samanlainen... pikkuhiljaa kyllä vois rueta jaksaa vähän enempi kun töihin pääsis palailemaan. Kai sitä pakon edessä sitten taas jaksaa?

No mut se näistä valituksista!

Nyt on mitta tullut täyteen "ei-laihdutus-moodissa" oloa ja vaikka tarkoitus oli olla lihomatta niin eihän se onnistunut. Joten nyt kaikista hässäköistä huolimatta niin taas kohti keveämpää tulevaisuutta; Kiloklubin ruokapäiväkirja käyttöön hetkeksi ja muutenkin vähän mietintämyssyä päähän.
Mieskin on haastettu mukaan, joten yhdessä mennään :)

Ja koska on todistettu liikunnan olevan vain pieni pisara laihdutusmeressä ei tämän hetkisellä voimattomuudella pitäisi olla estettä projektille. Se mikä osuus prinkallaan olevilla hormoneilla on... no se on arvoitus.
Onneksi homma on sen verran pysynyt hallinnassa ettei ruokapäiväkirjan kanssa tarvitse kuin tasapainottaa aamiaiset ja iltapalat uudestaan. Nii ja jättää ne herkut pois suurimmaksi osaksi.






Ostin muuten kaupasta kasvilampun. Ajattelin kokeilla joko sen valossa kasvais rucola ja salaatit... saas nähdä kuinka käy.
Ihanaa kun kohta pääsee laittelemaan taimia enemmänkin kasvamaan kesää varten. (nii siis kuukauden-kahden päästä... kohta mikä kohta...)

4 kommenttia:

  1. Melkomoista pyöritystä sinulla on ollutkin, kävin lukemassa ed. postauksiasi. Pahoinvointia ja huimausta täälläkin, mutta johtunee korvasta. Toivon sinulle reipasta mieltä ja voimia koettelemuksessasi. Epätietoisuus on kaikesta pahinta minusta.
    Käydessäni valittamassa kaatavaa huimaustani ja pahoinvointia lääkäri oli kahden vaiheilla lähettääkö neurologille sairaalaan, mutta päätyi ottamaan minut uudelleen vastaanotolle seuraavana aamuna ja tekemään lisätutkimuksia ja niitten perusteella sanoi korvaputkessa olevan sakkaa, joka aiheuttaa tuon olon, joten tänään menen "heilutushoitoon".
    Pelottavia asioitahan nuo ovat pääkopan asiat, ei sitä mitään laukkaavalle mielikuvitukselle voi, vaikka mitä tulee mieleen, mutta parempi se että menee tutkimuksiin heti ja saa siten selvyyden.
    Halaus sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tuo heilutushoitokaan kauhean kivalle kuulosta :(
      Mullahan oli tuollainen huimaus"kohtaus" myös, mut passitettiin vain kotiin sairausloman kera. Itse epäilen, että juuri silloin olen saanut sen aivoverenvuodon.
      Mutta sinun tapauksessasihan on todennäköisempää että kaikki johtuu noista korvista.

      Kiva kun olet taas linjoilla :)

      Poista
  2. Olen (salaa) hieman kateellinen teille, jotka omistatte viherpeukalon. Mulla oli kerran paprika ja se kasvatti tasan yhden yksilön, ihan hyvän sellaisen, mutta siihen se sitten jäikin - loput yritykset viherpiiperöinnistä ovat kaatuneet kasvin totaaliseen dehydraatioon, kun oon tällainen muistamaton :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mullakaan ole "viherpeukaloa". Olen vain valikoinut sisällä kasvavat lajit, jotka kestävät hengissä vaikka niitä ei kastelisikaan. Parvekkeella ja palstalla kasveista tuntee ihan erilaista huolta ja vastuuta kun jotain satoa on odotettavissa. Toisaalta en halua ottaa niistä mitään stressiä, kasvavat jos kasvavat, mukavaa hommaa silti.

      Yllättävän hyvin nuo ovat tämmöisen kasvintappajan käsissä pysyneet hengissä :)

      Poista

Kiitos :)