tiistai 29. toukokuuta 2012

Aivan pihalla

Palstahommat ovat alkaneet viimein ja onneksi olo on jo sellainen, että tuolla pystyy jotain jo tekemäänkin. Tai on ainakin ollut nämä viimeiset päivät, huomisestahan ei ikinä tiedä, MUR!


No, mutta iloitaan siis näistä kahdesta hyvästä päivästä monen huonon päivän jälkeen, sillä Joensuun kävelyinnostuksen ansiosta olinkin sitten viikonlopun aivan sippi.

Palstalla siis on tullut kuopsuteltua rikkaruohoa, iloittu lasten innostuksesta sillä aivan oman palstani lähellä on mitä ilmeisimmin jonkin koululuokan (tai kerhon) yhteisprojekti. Siellä ne tenavat kaivoi maata ja kitkivät. Taisivatpa päästä jo siemeniäkin laittamaan. Aivan mahtava homma, että  tekevät tuollasta, sillä mitenkäs muuten kaupunkilaistenavat oppisivat?

Palstavihollinen numero YKSI!

Ja kyllä tuolla palstalla onkin oppimista, sillä voi pentele sitä rikkaruohon määrää ja savipaukkua. Kaikista kamalin on leskenlehti.
Leskenlehti (Tussilago farfara) on asterikasveihin kuuluva monivuotinen, matalakasvuinen kasvi. Leskenlehden juurakko on pitkä, haarova ja suomuinen ja se voi kasvaa jopa 70 cm syvyyteen. Edellisenä syksynä lehtiruusukkeisiin kehittyneet kukintosilmut kasvavat kukkiviksi versoiksi keväällä ennen uusien lehtien ilmestymistä. Lehdet ovat kooltaan 10–20 cm leveitä, herttamaisia tai munuaismaisia, halkoisia ja epäsäännöllisesti nirhalaitaisia. Päältä lehdet ovat lähes kaljuja, alta tiheästi vaaleakarvaisia. Lehdet tukahduttavat tehokkaasti muun kasvillisuuden ja takaavat osaltaan leskenlehdelle elinvoiman, jonka vuoksi se saattaa kukkia samalla paikalla hyvinkin sinnikkäästi vuodesta toiseen. (Lähde: wikipedia)
Jos tuota peltoa ei kitkisi ollenkaan, niin se kasvaisi lähes pelkästään leskenlehtiä. Jo viime vuonna ihmettelin mikä on tämä hirveä kasvi, mutta nyt kaivettuani maan alta nuo ylläolevassa kuvassa näkyvät kukintosilmut vai mitkä lie mykyt niin tajusin kuka viholliseni on.

Mut hei Leskenlehti! I will BEAT you!

Armaani mun raahasi mulle vähän multaa ja todistetusti on nyt testattu, että yks farmari Bemmi mahduttaa sisälleen 420litraa multaa, 3 ihmistä, yhden golf-bägin, lautoja sekä kasan sekalaista tavaraa.
On myös todistettu se, että vanhan Emmaljungan vaunut kestävät 4 x 60litran multasäkkiä hajoamatta! Mitähän tuo olis kiloissa? Ehkä jonku 25kg säkki? Eli 100kg!!!

Tänään on ollutkin monta ilonaihetta! (oikein pelottaa huominen...) Kotona odotti vielä aivan todellinen yllätys, sillä työnantaja oli muistanut minua kukkalähetyksellä. Työpaikkani (tai siis yritys) täyttää nyt 10v ja ilmeisestikin meitä on muistettu kukin. Kyllä miulla vain on mahtava työnantaja!


Kiitos Rakas kun jaksat mua <3
(ja raahasit ne 420 litraa multaa mulle ja mun kasveille)
Olis ollut mulle tekemätön paikka.

Kiitos ihana työnantajani kauniista muistamisesta
ja siitä ettei kertaakaan ole valitettu siitä kuinka kallis olen sairastaessani.
Lupaan olla oikein ahkera kun olen taas terve :)

Kiitos elämä kun vähän ehkä tuntuu, että se vois ehkä vähän mulle hymyillä.

iive

4 kommenttia:

  1. I H A N A! aivan ihana postaus :)
    sun positiivisuus on kyllä jotain niin uskomatonta, että tulee itsekin todella hyvälle tuulelle tätä lukiessa:)
    Hyvä, että lääke antaa vähän armoa,ja pystyt tekemään sentään jotain, puutarhailu on varmasti yksi rentouttavimmista jutuista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhailu on kyllä nyt oikein ykkös-toipumislaji. Oikein odotan, että kunto paranee ja pääsee pyöräilyn, juoksun ja kuulailun pariin <3

      Poista
  2. Ihania ilonaiheita! Myös minä ihailen positiivisuuttasi ja sitkeyttäsi yli kaiken! Päihität leskenlehdetkin! :) Iloa ja valoa myös tähän päivääsi. Toivottavasti lääke antaa sinun hengähtää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti näyttää siltä, että lääke aikoo mut PARANTAA :) Positiivisesti ajatellaan, että näin on todellakin käymässä :)

      Iloa myös Sinulle :) Ja kaikille muillekin!

      Poista

Kiitos :)