maanantai 9. joulukuuta 2013

Muuttuvia tilanteita

Juuri nyt löydän itseni hotellista Joensuussa. Meinasin etten edes jaksa lähteä, mutta muutama päivä omassa rauhassa, hotellin lakanoissa ja ajatus valmiiksi katetusta aamupalasta neljän yövuoron jälkeen, no joo, ehkä kestän sen että tänne on jumalattoman pitkä matka ja täällä on KYLMÄ! Kotona asteita lähtiessä -3, täällä nyt -21 :/

Lisäksi meillä on taas surua, sillä enää ei ole mulla yhtään lenkkikaveria. Riittää vissiin kun kirjoitan sanat kasvain, aggressio ja lisätään samaan huonetilaan yksi kappale lapsi. Pikana lääkärissä ja nyt mun lenkkikaveri on koirien taivaassa. Mutta onneksi minulla on edelleen jäljellä se lapsi ja luojan kiitos ehjä sellainen <3

Silti, vaikka tapahtui mitä tapahtui niin minulla on ihan jumalattoman ikävä!


iive

1 kommentti:

  1. Onneksi koiraystävästäsi muistot säilyvät sydämessäsi, ja niitä ei ota kukaan sinulta pois. Aikanaan ikävä helpottaa ja surulle on annettava aikaa. HALI ja voimaa Iive! Itse pelkään tuota päivää milloin Harmaakuonosta on aika erota.

    VastaaPoista

Kiitos :)