lauantai 30. elokuuta 2014

Erilainen, aina

Koko elämän mä olen ollut jonkun tai useamman mielestä liian jotain. Yleensä liian erilainen kuin muut. Liian innokas, rohkea, pirteä, outo, hippi, liian vähän hippi, äänekäs, fiksu ja mitähän kaikkea muuta. Yleensä näille jaksan äristä takaisin, mutta en mäkään kaikkea jaksa ja kyllähän ne teot ja kommentit sattuu aina, ihan ketä vaan, vaikka kuinka paksu kuori olisi niskassa.

Kun vaihdoin ysillä koulua en voinut tajuta miksi eräs tosi fiksu tyttö otti mut silmätikukseen ja yllytti muut mua vastaan. Se on kaikista teoista eniten jäänyt mun mieleen ja vaivaa mua eniten. Itse kouluun silloin mennessä ajattelin ensin, että siitä tytöstä olisi saanut ihanan ystävän, mut kaipa olin hänestä sitten maailman ärsyttävin tyyppi :(
Munkaan sisin ei kaikkea kestä ja kyllä nämä tapahtumat sai muhun pahoja jälkiä aikaiseksi vaikka en sitä ulos ehkä näyttänytkään, sillä syrjään vetäytymisen sijasta olin vieläkin enemmän LIIKAA kaikkea, vähän kuin kostoksi.

Pari tyyppiä on tullut jälkeenpäin pyytämään anteeksi ja se oli kiva. Pystyttiin aikuisina puhumaan asiasta ihan normaalisti ja hyvässä hengessä. Mut tätä tyttöä en ole nähnyt, enkä tiedä haluaisinko edes...


Toivottavasti kukaan ei tunne, että mä olisin kiusannut häntä. En ole sitä ainakaan tarkoituksella tehnyt.
Joskus välinpitämättömyyskin on kiusaamista. Joskus pelkokin voi tuntua kiusaamiselta, siis se että pelkää puuttua tilanteeseen eli tavallaan "hyväksyy" tilanteen. Yritetään kuitenkin olla rohkeita <3
Eikä anneta kenenkään puuttua siihen mitä olet. Jokainen on arvokas.
#kutsumua-kampanja on jotain älyttömän hienoa, joten haastan jokaisen tämän lukeneen mukaan kampanjaan!
Näin olet mukana: Ota kuva kahdesta sanasta, joista toinen kuvaa sitä lokeroa, johon sinut itsesi on yritetty tunkea ja toinen sellaista ominaisuutta, jonka tahtoisit muiden itsessäsi näkevän ja muistavan. Vedä sitten viiva ensimmäisen sanan yli – sitä käyttävät jatkossa vain hölmöt. Halutessasi voit kertoa kuvatekstissä pidemmänkin tarinan! Jaa kuva tunnisteella #kutsumua ja haasta mukaan ne tyypit, joiden tarinan tahtoisit kuulla.

Muutakin erilaista kuin pelkästään mä :) kuuluu elämään. Kuten eilinen kaupungilla käynti Muodin yö-tapahtumassa. Kesällä neulottu tencel-merinovilla-langasta tehty huivi oli testissä ja ei kutittanut. Shoppailinkin vähän vaikka ensin meinasin nuukailla :D Ostin uuden takin koska entiset on hirveitä telttoja.


Parasta oli se, että ei tarvinnut olla yksin! Mä oon aika monta vuotta ollut yksin. Paras ystävä jäi savoon kun me muutettiin tänne. Meni vuosia että mulla ei ollut muuta seuraa kuin mun mies. Hyvähän sekin on, mutta on se tyttöseura joskus ihan paikallaan. Viimeisen vuoden aikana mä olenkin tutustunut muutamaan uuteen kivaan tyyppiin ja tutustunut paremmin pariin vähän vanhempaan (ei siis iällisesti :D ) tuttavuuteen. On käyty treenaamassa, soutamassa kirkkoveneellä, marjassa, uimassa ja lenkillä tai oltu vaan. On juteltu ja viestitelty, vaihdettu ajatuksia. On ollut älyttömän kivaa ja oon onnellinen että oon tutustunut heihin.

Yksinäisinä vuosina blogit oli tosi tärkeitä. Kommentit ja muut viestittelyt. Ja tapaamiset. Ihan huipputyyppejä on tullut elämään sitäkin kautta :)

Tänään jatkettiin samalla linjalla. Käytiin eilisiltaisen kaverin kanssa vielä urakalla jumpalla. Sillä paikallisella liikuntaseuralla Sykkeellä oli 5v juhlat ja käytiin heidän SykeParty tunnilla vähän tanssimassa. Ekaa kertaa olin StreetDance-tunnilla ja huh huh. Keskisyke 160, maksimit 192! Oli rankkuudesta huolimatta todella kivaa ja huomasi että ohjaajana oli oikeasti tanssin ammattilainen (sori vaan jumppaohjaajat).


Väliin vähän kahvia ja välipalaa + kirppistelyä ja sit vielä SykeBalance-tunnille.
Jos StreetDancessa tuntui ettei kroppa ihan taivu tai tottele (yleensä tanssin vaan lattareita) niin balance tunnilla koin kyllä onnistumisen kokemuksia niin voimatasoissa kuin notkeudessakin. Tanssista jäi hyvä fiilis kyllä, jäi oikein himo opetella lisää.


Ja huippua oli tulla kotiin kun siellä odotti sapuskat valmiina. Kunnon pihvit nimittäin :) Alla pari muutakin viime päivien ruokakuvaa.




Ai mitä? Ruusukaalit hyviä?
KYLLÄ!
:D

iive

perjantai 29. elokuuta 2014

Nyt olet vapaa

 Kun minulla on suru menen metsään. Kuljen ja mietin, ajelehdin. Käsittelen asiat. Hyvästelen.



  
Nyt olet vapaa ja mukana tuulen
saat kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olet kimallus tähden, olet pilven lento,
olet kasteisen aamun pisara hento.
Et ole poissa vaan luoksemme saavut
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotat meille hyvää yötä.





Elämä on tätä, elämistä, syntymistä ja kuolemista. Aina se tuntuu kun menetät jonkun, vaikka se olisikin "vain" työtä, ei sitä voi sulkea oven taa. Unohtaa kun lähdet kotiin. Niin lähellä sitä työtä tehdään ja sydän kulkee mulla mukana aina ja sydämessä mukana kaikki ne ihmiset joita autan.
Nämä on näitä päiviä jolloin kaikki muu hömpötys tuntuu niin turhalta.
Mutta sitähän se on se elämä.

iive




torstai 28. elokuuta 2014

Muuttunut maku

Pidän itseäni kyllä aikamoisen moniruokaisena ihmisenä, harva ruoka-aine tai ruoka on minusta oikeasti pahanmakuista. Viime vuosina olen oppinut niistä entisistäkin inhokeista pois ja nyt tyytyväisenä syön kesäkeittoa, riisipuuroa, graavilohta ja hapankaalia!

Kaksi viimeisintä ruoka-ainetta tuli ruokavalioon vasta tänä kesänä. Siihen asti ne ovat olleet kyllä aivan ehdoton nou nou. Graavilohta olen syönyt muutamia kertoja "pakosta" ja nyt viimeisellä kerralla söin jo hyvällä ruokahalulla vapaaehtoisesti ja voi että oli hyvää :)
Hapankaalia söin isän mökillä juhannuksena. Onneksi olen aika ennakkoluuloton ja kohteliaana yleensä aina maistan kun tarjotaan ja kun isä grillasi muurikalla hapankaalia, niin hei sehän oli hyvää!


Tänään kaupassa ruusukaalit myös huusivat päästä ostoskärryyn ja vieressä kökötti se hapankaalipurkki, niin ostinpa sitäkin siinä sitten ja paistelin päiväruuaksi bratwurstien kanssa.


Treenien jälkeen tarvitsi myös vähän pottua kylkeen. Minä kun en edelleenkään käy ja kuku ilman hiilihydraatteja.

Nyt on viimein päästy takaisin treeneihin sairastelun jälkeen. Ensimmäiseksi käytiin rennosti uimassa. (Tosin kävin pulahtamassa kylmäaltaassa, hyi!)
Kahtena päivänä olen tehnyt kahvakuulatreenin + kävelyä + venyttelyä/joogaa. Tänään suuntasin spinning-tunnille. En tiedä mistä olin keksinyt sen että tunti kestäisi vain 45min ja niinpä minä tykitin ihan täysillä ja spinningin loputtua tajusin että koko tuntihan tässä tuli poljettua. Ehkäpä elämäni tehokkain spinning-tunti :D
En ollut pitkään aikaan tehnyt noin intensiivistä aerobista ja sen kyllä huomasi keuhkoista. Verenmaku suussa ensimmäisestä polkubiisistä alkaen. Että ei se pelkkä salilla hinkkaaminen hapenottokyvylle varmaan aina niin parasta tosiaankaan ole.

Jatkossa yritän heittää korkeampisykkeisen treenin tuonne salitreenin sekaan noin kerran viikossa tai vähintään kerran kahdessa viikossa. Olkoon se nyt sitten tanssia tai spinningiä tai mitä vaan...

Viikonlopun suunnitelmat menivät uusiksi kun blogimiitti peruuntui. Uusia suunnitelmia on jo tiedossa, toivottavasti ne eivät peruunnu. Menokaveri kun antoi flunssavaroituksen tänään...
No sitten tehdään jotain muuta ;)

iive

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Ayurveda - mitä ihmettä?

No niin, sitten sitä jota ei kiinnosta vaihtoehtolääketiede voi skipata tekstin ja katsella vaan nuo kivat kuvat meidän syksyretkeltä :) Suosittelen kuitenkin vilkaisemaan, ihan vaan mielenkiinnon vuoksi, sillä ikinä ei voi tietää.


Ayurveda on maailman vanhin muistiinmerkitty lääkintäjärjestelmä. Sitä on harjoitettu Intiassa jo 5000 vuoden ajan. Ayurveda on osana Veda-kirjallisuutta ja se tulee sanoista ”Ayus”, joka tarkoittaa elämää ja ”Veda”, joka tarkoittaa tietoa tai tiedettä. Ayurveda on siis ”elämäntiede”. Ayurvedan sydämessä on intiimi yhteys luonnon elementteihin ja siihen, kuinka ne auttavat meitä saavuttamaan fyysisen ja sielullisen tasapainon jokapäiväiseen elämään. Kaikkein keskeisin osa Ayurvedaa on ravinto-oppi, jonka keskeisiä periaatteita on testattu jo vuosituhansia. Lähde: NavadinaAyurveda
Tutkimusmatkallani ravitsemus / biohakkerimaassa törmäsin Ayurvedaan. Tässä oli jotain tuttua ja koska törmäsin siihen ihon kuivuutta käsittelevän juttupätkän yhteydessä täytyi käydä tsekkaamassa tämäkin, että mitäs ihmettä tää nyt sitten on.

Ensin tein kehontyyppitestin suomeksi. Sitten tein samantyyppisen testin englanniksi ja kolmannenkin vielä. Kaikista sama tulos eli minun kehontyyppini olisi Vata ripauksella Pittaa.
Luin kuvauksen Vata-kehontyypistä ja vaikka kuinka naurattikin sisäisesti niin kuvauksessa olin lähes 100% minä. Tekisi mieli kopioida koko kehonkuvaus tänne ja kirjoittaa siihen: Tällainen minä olen. Ainoa poikkeava kohta oli seuraava
Vata on usein kevyt ja hoikka rakennetyyppi. Fyysisesti Vatat ovat näistä kolmesta tyypistä hoikimpia ja heille ovat ominaista kapeat olkapäät tai kapea lantio. Joidenkin vataihmisten on vaikea tai mahdoton lihoa ja he ovat kroonisesti alipainoisia, toiset ovat miellyttävän hoikkia ja norjia. Vataihmisten ruokahalu voi vaihdella hyvinkin paljon, mutta he ovat ainoa tyyppi, joka voi syödä mitä vain lihomatta. (Tosin joidenkin vataihmisten paino voi vaihdella paljonkin, nuorena laiha, keski-iässä ylipainoinen) Lähde: NavadinaAyurveda
Minun sisimpäni kehonkuva on kuitenkin juuri tuo kevyt ja hoikka. Se on aina ollut keho jota kohti olen kurotellut elämänmuutosmatkallani ja unissani näen itseni usein kevyenä ja tanssin ja liidän unissani. Lapsenahan olin aika honkkeli luikku, ahmimishäiriön jälkeen en enää ollut ja minulla on ollut suuri kaipuu keholliseen keveyteen ja pieneyteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että haluaisin olla heiveröinen :)


Vatatyyppien energisyys on puuskittaista ja he väsyvät nopeasti. He ovat hyviä tasapaino- ja venytysharjoituksissa, koska he ovat kevyitä ja joustavia. He pitävät joogasta ja kävelystä, kunhan niistä ei tule liian väsyttävää. Luontaisen innostuksen vuoksi vata-tyypit harrastavat myös mielellään tanssia/aerobicia musiikin tahdissa. Kaikki sisällä tapahtuva liikunta on hyvää talvella, koska useimmat vatat eivät pidä kylmästä, eikä heillä ole riittävästi rasvaa ja lihaksia, jotka suojaavat kylmältä säältä. Kaikkien, joiden hallitseva dosha on vata, on aina varottava innostumasta liikaa ja menemästä liian pitkälle. Lähde: NavadinaAyurveda
Lainauksen viimeinen lause on tällä hetkellä kovin kuvaava ja kuvaa nytkin elämäntilannettani mainiosti. Kesällä olen taas innostunut aivan liikaa ja mennyt liian pitkälle. Nyt on takaisinmaksun aika, on tasapainotuttava kohti syksyä.


Tärkeintähän olisi tasapainottaa itseään ja elää vähän säästeliäämmin silloin runsaan energian kaudella eikä ylienergisoida itseeän sen jälkeen kun on jo väsyttänyt itsensä.

Olen minä sitä oppinutkin, sillä nuorena suorastaan näännytin itseltäni energiat täysin loppuun josta seurasi syvä masennusjakso. Tätä vuorottelua kesti useampia vuosia ennen kuin tajusin miksi uuvun aina niin täysin.

Onneksi sain masennukseeni vuoden ajan kognitiivista psykoterapiaa, jossa opettelin uusia ajatus- ja käyttäytymismalleja elämääni, sekä sain mahdollisuuden käsitellä näin myös ahmimishäiriötäni ja sen syitä.
Olen kiitollinen siitä, että sain mahdollisuuden käydä terapiassa ja että terapeuttini oli hyvin ammattitaitoinen henkilö. Vaihtoehtohan olisi ollut käydä lääkärillä uusimassa masennuslääkereseptiä oppimatta yhtään mitään ja silloin en luultavammin istuisi tässä nyt kirjoittamassa auki salaisuuttani. Ilman tuota terapiaa minua ei olisi olemassa.


Tämä on yksi niistä syistä minkä vuoksi vaalin itseäni. 
Opettelen rakastamaan itseäni, käsittelemään pelkojani ja etsin keholleni sille luontaista muotoa jonka olen hävittänyt ahmimis ja masennusvuosinani.
Etsin sitä minua joka oikeasti olen.
Ja minusta tuntuu,
että olen jo aika lähellä :)

iive




tiistai 26. elokuuta 2014

Biohakkerointia

Muutamassa podcastissa ja radiohaastattelussa olen törmännyt termiin biohakkerointi.
No juu tää on taas tätä :)
Mutta jotakin ideaa tässäkin on ja ihan mielenkiintoista on tutustua erilaisiin tapoihin ja ajatuksiin parantaa itseään ja vaikka suorituskykyään. Toisaalta suuri osa terveydestä ja liikunnasta kiinnostuneet ovat myös tietämättään "biohakkereita" eli halutaan kehittää omaa kroppaa ja mieltäkin vieläkin paremmaksi. Joillakin tuo kropan osuus korostuu, toisilla mielen. Itse koitan kehittää molempia tasapuolisesti.



Mä olen myös oikeasti ymmärtänyt sen, että päivittäisellä elämäntavallasi sä pystyt vaikuttamaan useimpien sairauksien syntyyn tai niiden hoitoon. (On käsittämätöntä muuten, ettei esimerkiksi suolisto-ongelmista kärsivälle potilaalle ole sanallakaan mainittu ruokavaliohoitoa!)
Vaikka toiminkin terveydenhuollon alalla niin enää en pidä lääkärien sanaa suurimpana totuutena. Sillä totuus on, että suurta osaa lääkäreitä ei todellakaan enää kiinnosta kuinka sä voit. Ne haluaa sut vain sieltä vastaanotolta ulos. Nille on ihan sama jos sä kärsit elämässäsi jos sun labravastaukset on viitearvojen sisällä. Kato, silloin sä et voi olla kipeä.


Yksi sosiaalisen median parhaimpia tekoja on tiedon jakaminen. Kun löytyy tarpeeksi "hulluja" tyyppejä vastustamaan normeja, tutkimaan asioita ja lyömään päänsä yhteen. Ja sitten tuloksena on vaikkapa Biohakkerin käsikirja :) Innolla odotan seuraavia lukuja ilmestyväksi. Ilmaisen uni-luvun latasinkin jo tabletille luettavaksi.
"Biohakkeri suhtautuu kehoonsa kuin monimutkaiseen järjestelmään, jonka syvällisellä ymmärtämisellä ja sen pohjalta tehdyillä omakohtaisilla kokeiluilla (toisin sanoen “biohakkeroinnilla”) voi kehittyä uudelle tasolle." Lainaus: Biohakkerin käsikirja

Juuri nyt omassa elämässä on kohteena väsymyksen voittaminen tai pikemminkin energiatasojen tasaaminen. Kesällä on kulutettu energiat loppuun ja nyt tuntuu että mä voisin vaan nukkua ja nukkua ja nukkua. Aamusmoothieen hyppäsi tänään chia-siemeniä, banaani, protskua ja maca-jauhetta. (uuh, nyt mä kuulostan taas ihan hörhöltä) ja menihän se aamupalaksi joo eikä ollut kamalan makuistakaan. Olisi pitänyt vielä heittää kasa niitä marjoja joukkoon.
Toisaalta on aivan luonnollista, että aktiivisen elämänjakson jälkeen tulee rauhallisempi seesteisempi jakso. Että on tavallaan väärin pakottaa itseään läpi vuoden vetämään itseään hirveällä boostilla, koska kuitenkin me ollaan vaan niitä ihmisiä.

iive


maanantai 25. elokuuta 2014

Elämänmuutos

Tänään taas kerran sain muistutuksen siitä kuinka elämä onkaan muuttunut.
Katsoin tv:stä ohjelmaa Hurja painonpudotus UK ja siellä oli nainen jollaiseksi ennen kuvittelin tulevani. Lihava nainen, joka söi salaa herkkuja, eikä jaksanut tehdä mitään muuta kuin istua nojatuolissa ja katsella televisiota.
Oli aika kamalaa tajuta, että oikeasti joskus olin sitä mieltä, että tulen aina olemaan lihava ja addiktoitunut ruokaan. Ja huonokuntoinen.
Ei minulla ollut syytä uskoa muuta entisen elämäni perusteella. Kaikki vaan pikkuhiljaa pahenisi ja se elämä olisi kertakaikkiaan siinä.

 Tässä olen minä silloin ja tässä on myös ihana pullea vauvani.
(vauvojen kyllä kuuluu olla ihania ja pulleita)
 Ja sitten tapahtui jotain.




Tässä olen minä tänään. Vahvana ja voimakkaana. S koon urheiluvaatteissa miettimässä mitä tänään treenailisi. Minä joka masennusmässytysten sijaan miettii ja googlaa mistä ruuasta tulisi vieläkin voimakkaammaksi ja paremmin voivaksi.


Ja tässä on tytär, joka kasvaessaan sai kaiken aikaan ja antoi äidillekin tulevaisuuden <3

iive

ps. Kohti paleota ruokavaliolla paino oli tippunut kilon vaikka olen ollut liikkumatta ja sairaana. Oho.

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Aikas makoisaa

Lupasin tulla kirjoittelemaan kuinka se "terveellisempi"kakku onnistuikaan ja onnistuihan se.


Tämä on ehkäpä täydellisin kakku maultaan mitä olen koskaan tehnyt. Sen ainekset ovat juuri niitä mistä minä tykkään ja lapsi tykkää myös. Kaloreita tässä kakussa oli noin puolet vähemmän kuin tavallisessa vastaavanlaisessa kakussa. Ja viimeiseen muruseen se kakku syötiin 7 hengen voimin :)


Jos jotakuta kiinnostaa niin laitan tähän alle summittaisen reseptin koko kakulle.

Lintusen kevyempi marjakakku, laktoositon, gluteeniton, (sokeriton)

Pohja
2 kananmunaa
0,75dl steviajauhetta (Canderel green)
0,75dl perunajauhoja
0,75tl leivinjauhetta

Vatkaa munat vaahdoksi (HUOM! älä sekoita steviaa munien joukkoon ennen vatkausta, sillä saat silloin vaan löysää munalöllöä, kokeiltu on, ei vaahtoudu), yhdistä kuivat aineet (eli se stevia tähän) keskenään ja siivilän avulla sirottele munavaahtoon, sekoita nostellen. Paista voidellussa kakkuvuuassa 225 astetta 8-10min.

Täyte
n.5dl marjoja
6 liivatelehteä
2dl laktoositonta vispikermaa
250g laktoositonta maitorahkaa
oikeaa vaniljaa maun mukaan
steviaa makeutukseksi maun mukaan
+ 2dl mustikoita

Vatkaa kerma ja lisää siihen maitorahka, lisää joukkoon myös vanilja. Kuumenna sulatettujen marjojen mehu kattilassa (noin 0,5dl riittää) ja lisää joukkoon liotetut liivatelehdet. Lisää loput marjat liivateliemeen ja yhdistä sen jälkeen marjaseos kerma-rahkan joukkoon. Makeuta tarpeen mukaan stevialla.

Laita jäisiä mustikoita jäähtyneen pohjan päälle reunoihin ja kaada täyte pohjan päälle. Hyydytä jääkaapissa ainakin 3h.

Kiille
Kiilteen tein värjätystä hyytelösokerista ja vadelmista. Tämä on kakun energiapommi osuus. Tämän voi toteuttaa myös liivatehyytelöllä, joka on vähäenergisempi versio, mutta itse en kokenut sitä tarpeelliseksi.


Äitee toi myös mulle (!) lahjoja. Sain kaksi mekkoa. Toinen mekko onkin aivan täydellinen liivimekko töihin. On taskut ja kaikki!


Lisäksi sain lankakauppiaani lankatoimituksen kotiin. On se vaan kumma kun Jyväskylässä ei enää kukaan Dropsia myy, että pitää ihan savonmaalta asti tilailla uudet kutittamattomat ihanuudet.



Kiitos vaan RiikkaPiikalle taas mahtavasta asiakaspalvelusta. Nämä päätyvät puikoille heti kun villatakki on valmis. Mahtavan asiakaspalvelun vuoksi, jopa minä, nuuka kuin mikä, teen ostoksia myös suomessa ja tuen pienyrittäjää, enkä tilaa ulkomailta halvemmalla.

RiikkaPiikka on ihana lahjatavara/lanka/käsityö/lähiruokapuoti. Löytyy Joroisten Jari-Pekka liikenneaseman yhteydestä, suosittelen pysähtymään jos ohitse olette menossa :) Myynnissä mm. gluteenittomia lähiruokatuotteita yms. kivaa erikoisuutta sekä suuri osa lahjatavaroista on lähialueen käsityöläisten valmistamia. RiikkaPiikasta löytyy myös Method-eettisiä puhdistustuotteita iholle ja kotiin :)
Ja tämä ei ole maksettu mainos vaan hyvän mielen ja kokemuksen tuoma kehu :)

iive

lauantai 23. elokuuta 2014

Viljaton perunarieska ja muuta mutinaa

Ensimmäiset oikeat treenihalut ovat ruenneet jo pyörimään mielessä. Tänään jaksoin herätä ihan ihmisten aikoihin 9h unien jälkeen. Aikaisempina päivinä unta on tarvittu tuohon vielä useampi tunti lisää että olisi ollut pirteä olo. Kaulalta on imusolmukkeiden turvotus vihdoinkin laskenut, joten se on merkki siitä että huomenna pääsee taas salille jos tyttären syntymäpäiväjuhlien jälkeen kerkeää, jos ei kerkeä niin sitten maanantaina :) On ihanaa huomata, että osaan antaa itselleni aikaa ja armoa.

Viljattomuus on saanut pään pyörälle ja välillä aikalailla ymmällään on oltu, että mitäkö sitä nyt söisikään... itselleni ei ole kovinkaan luontaista syödä aamupalaksi kauheasti lihaa tai muutenkaan kauhean lämmintä ruokaa. Tasapainottelen siis aamu- ja iltapalojen suhteen, että mitä söisi. Päiväruokien suhteen ei ole ongelmia :)

Siemennäkkäri oli todella hyvä ratkaisu, mutta lähes hiilariton. Eräänä iltana kroppa huusi hiilareita kun normaalisti se on tottunut niitä kuitenkin saamaan n. 100g päivässä. Parina päivänä hiilarit olivat varmaankin jossain 20g tai alle luokassa, sillä siemennäkkäri ja ratatouille ovat todella vähähiilihydraattisia.
Seuraavaksi päiväksi kehittelinkin viljattoman perunarieskareseptin :) ja näistä tuli kyllä todella hyviä!


Viljaton Perunarieska
n.500g perunamuusia/muusattua perunaa
suolaa maun mukaan
1dl juustoraastetta
1 kananmuna
n.2-3rkl perunajauhoja (määrä riippuu perunamuusin kiinteydestä, joten voit tarvita vähemmän tai enemmän kuin tuo annettu määrä)
1rkl voita/oivariinia/vastaavaa

Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen.
Sekoita perunamuusi, juustoraaste, voinokare ja kananmuna keskenään, lisää suola tarvittaessa (maista!). Ripottele joukkoon perunajauhoja vähän kerrallaan. Kun taikina ei tartu heti sormiin niin jauhoja on riittävästi.
Jaa taikina 9 osaan ja taputtele ne pyöreiksi lätyiksi leivinpaperin päälle pellille, hiero käsiin vähän perunajauhoa jos taikina tarttuu pahasti sormiin. Pistele haarukalla reikiä. Paista kunnes pinnan väri on kullanruskea.

Todella hyviä ovat juuri uunista tulleina. Jääkaappikylmänä en suosittele :) leivänpaahtimessa lämpenivät taas oikein hyvän makuisiksi, joten näitä pystyi syömään useana päivänä.

Tänään leivoin huomisille synttäreille viljatonta "juustokakkua", joka ei siis juustoa ole nähnytkään vaan täyte on maitorahkaa ja vispikermaa ja paljon marjoja :) Pientä imelyyttä sallittakoon, sillä päälle tulee hyytelösokerikiille. Tämän voi sitten halutessaan jättää syömättä.


Huolestuneille tiedoksi, että on se tytär saanut ihan "oikeaakin" kakkua. En minä lastani "kiduta". Tosin luulen että tuo terveyskakku maistuu onnistuessaan aivan yhtä hyvälle kuin yllä oleva tavallinenkin kakku, joka sekin oli kyllä suhteellisen kevyttä tavaraa.

iive

perjantai 22. elokuuta 2014

Ice bucket challenge!

Kyllä sosiaalisen median voima on valtava!
Vielä muutamia viikkoja sitten ei varmaan kukaan tiennyt sairaudesta ALS yhtään mitään, mutta yhden jenkki-urheilijan sairastuminen tähän muutti kaiken.

The Ice Bucket Challenge, sometimes called the ALS Ice Bucket Challenge, is an activity involving dumping a bucket of ice water on one's head or donating to the ALS Association in the United States. It went viral throughout social media during mid 2014. (lainaus:wikipedia)
Kuva CC-commons lisenssillä
Viimeisimpänä tempun on tehnyt suomessa vissiinkin JYP akatemia. Julkkikset, etenkin urheilijat ovat kaataneet muutenkin ahkerasti jäistä vettä päälleen ja onneksi lahjoittaneet sitä rahaakin sitten säätiolle.

Mutta mitä on ALS?
Amyotrofinen lateraaliskleroosi eli ALS (lat. sclerosis lateralis amyotrophica) eli Lou Gehrigin tauti on etenevä motoneuronisairaus, joka rappeuttaa sekä ylempiä että alempia liikehermoja. 
Suomessa ALSia sairastaa noin 450-500 ihmistä. Uusia tapauksia löytyy vuosittain noin 140 eli 2-3 henkilöä viikossa. Yleisin sairastumisikä on 40-60 vuotta, mutta tätä nuorempana sairastuminen on kuitenkin mahdollista, joskin harvinaista. ALS ei ole tarttuva tauti. Sairauden aiheuttaja on edelleen tuntematon!
Miksi minua kiinnostaa ALS?
Olen vasta noin 8 vuoden hoitajan urani aikana hoitanut viittä ALS-potilasta, eri sairauden vaiheissa, mikä on mielestäni aika paljon, valitettavasti. Olen ollut vieressä kun keho pettää, mutta järki pysyy loppuun asti päässä. Viimeinen kommunikointikeino on ollut valita aakkostaululta kirjaimia silmänräpäytysten perusteella.

ALS on kertakaikkisen kamala sairaus, jota ei voi parantaa eikä sitä voi muutenkaan juurikaan hoitaa, joten kaikki tutkimustyö sairauden osalta on hyväksi.
Itselläni on työn vuoksi aika laaja kuva sairaudesta, osa mielipiteistäni ei kelpaa julkaistavaksi, mutta sen neuvon annan, jos sairastut ALSiin, unohda kaikki muu ja tee kaikki se heti mistä olet aina unelmoinut. Matkusta, rakasta, elä sitä elämää oikeasti kuin viimeistä päivää.

torstai 21. elokuuta 2014

Try out!

Treenivapaita päiviä edelleen vietetään. Saa nähdä joko nyt viikonloppuna kuitenkin jo pääsisi salille...

Ainakin olen ottanut rennosti nyt, mikä tekee kyllä mulle tosiaankin hyvää.


Instagramista bongailin uuden blogin Yksi päivää elämästä ja siellä oli hyvältä näyttävä ruokaohje, joka lähti testiin tänään inspiraatiopohjana. Oman versioni tein reseptin pohjalta niistä aineksista mitä kaapista sattui löytymään eli broileria, kookosmaitoa, paprikaa, ananasta ja mangoa.
Yllättäen myös muu perhe tykkäsi vaikka sitä epäilin kovasti.



Muutamasta blogista oon huomannut Krippers-treenihanskat ja koska oon tee-se-itse-mimmi niin kokeilin tehdä itselleni vastaavat, mutta nahasta. Uskon et on toimiva juttu, täytyy varsinainen versio tehdä paksummasta nahasta kuin tuo try out-versio, originaali on synteettistä kumia. Omaan käyttöönhän tuotteita saa "kopioida" ja tämä on siis ihan valokuvan perusteella tehty. Toisaalta tuote on suomalaista innovaatiota ja suomessa tehty, että voishan sitä ihan oikeankin tuotteen ostaa, ihan kannatuksen vuoksi :) ja varsinkin kun hinta on todella kohtuullinen, alle kakskymppiä!
Tää nyt oli tämmöistä pikapuuhaa jota treenivapaat aiheuttaa.
Toinen idea on tehdä kuormalavasta kasviseinä... että ideoita pukkaa :D

iive

ps. Onko kukaan menossa Jyväskylän karsintoja katsomaan 13.9? Itse yritän päästä paikalle, vapaapäiväkin olis eli menen jos ei olla reissussa :D

tiistai 19. elokuuta 2014

Toinen näkökulma

Hassua kuinka katsantokanta voi muuttua näin vähässä ajassa!
Aiemmin ajattelin aina, että kun laitan ruokaan tätä ja tätä, niin sitten siinä on mahdollisimman VÄHÄN tuota ja niin se on sitten terveellistä.

Nyt taas ajattelen, että kun laitan ruokaan tätä ja tätä, niin sitten siinä on niin PALJON kaikkea hyvää mulle. Hyviä makuja (tärkeää, koska paha ruoka on turhuutta), hyviä ainesosia, hyviä rakennusaineita mun kropalle. Energiaa että jaksan tehdä kivoja asioita :)


Tänään päivälliseksi itse tehtyä GLUTEENITONTA/VILJATONTA pinaattikeittoa, jonka tekeminen ei tosiaankaan ole vaikeaa. Valmistuu aivan yhtä nopeasti kuin se pakastekeittokin, ainakin tällä mutkatsuoraksityylillä ihan tavan kattilassa.

Tarttet:
Nokareen voita tai oivariinia tai vastaavaa. Joku Keiju tai mikä lie minussaeioleyhtäänrasvaalevite EI käy!
Litran punaista maitoa
2 pussia (pakaste) pinaattia tai ryöpättyjä nokkosia
Maizena vaalea suurustetta (joka onkin muuten ylläri ylläri PERUNA- ja RIISIjauhoa eikä maissia!)
suolaa
valkopippuria

Lisäksi kananmunia, kaksi kattilaa, kauhan, teelusikan ja maistelulusikan.

Kaada maito mikronkestävään astiaan ja laita lämpeämään. (Koska oon laiska enkä jaksa hämmentää kattilaa niin kauaa, mitä kuumempaa maitoa mikrossa, niin sitä vähemmän joudut hämmentämään liedellä.)

Laita kananmunat kiehumaan yhteen kattilaan.

Laita toiseen kattilaan (mitä paksupohjaisempi, sitä parempi tai teflonkin on ehkä jees ja vesihaudekattila ihan paras, mut ei mul oo mitään näistä :D ) nokare voita ja lämmitä sulata se sinne. Kaada joukkoon pakastepinaatit ja sulata ne siellä voissa, lisää 1/4tl valkopippuria (tai vähemmän) ja suolaa. Tässä vaiheessa mikro sanoo bling ja maito on lämmintä. Kaada maito pinaattien joukkoon ja hämmennä koko ajan, äläkä polta pohjaan. Kattilaa voi välillä vaikka nostaa vähän pois levyltä jos liian kuumaksi käy tilanne.

Kun kiehahtaa niin lisää vaalea suurustetta kunnes keitto sakenee. Lisää vähän kaapista löytyvää kahvimaitoa, koska laitoit suurustetta kuitenkin ihan liikaa ja teit keitosta melkein haarukoitavaa.
Maista suola ja tadaa!
Valmis.
Näin sait noin 1½ litraa maistuvaa pinaattikeittoa sillä aikaa kun keitit kananmunat.

Ota kananmunat pois kiehumasta ja anna kylmävesishokki. Tarjoile!


Viljattomaan Siemennäkkäriin laitoin
5dl erilaisia siemeniä eli kaikki mitä kotoa löytyi (mm. auringonkukka, seesami, hamppu, kurpitsa, pellava jne.)
1dl cashewpähkinöitä/manteleita(kuorettomia) jotka jauhoin jauhoksi tehosekoittimessa.
3 kananmunaa.
3/4tl suolaa
2rkl perunajauhoja

Kaikki kulhossa iloisesti sekaisin, pellille, tuorekelmun avulla kaulitsin koko pellillisen kokoiseksi ohueksi lätyksi ja uuniin paistumaan 175 asteeseen n.25min. (Ota hyvä ihminen se tuorekelmu sitten ennen uuniin laittoa pois...). Pitsaleikkurilla (kyllä jokataloudentarpeellisinkeittiöväline) 9 osaan leikkelin uunilämpimänä.

Ja tämä on sitten tuhtia ruokaa, ei mitään hötöleipää mitä pupelletaan monta palaa. Yhdessä palassa on noin 234kcal (jaksaa päällysten kanssa lounaaseen asti kun aamulla syö), 19g (hyvää)rasvaa ja 12.2g proteiinia, 5g hiilihydraatteja.

Hyviä kokkailuhetkiä :)
iive

ps. Onpa todella kummallista tulla kotiin töistä ja tajuta, että mun ei tartte tehdä yhtään mitään. Voin vaan olla ja tehdä sitä mikä mieleen juolahtaa. Hassua. Kertakaikkisen todella outoa.
T:sähköjänis satarautaatulessa

maanantai 18. elokuuta 2014

Vitamiinit nassuun ja menoksi!

Viikonloppu alkoi ihanissa muodonmuutosmerkeissä ja sujui ei tosiaankaan kovin kivoissa fiiliksissä. Torstai-iltana aloin kärsimään kamalasta päänsärystä, jota seurasivat nivel- ja lihaskivut ja kova kurkkukipu. Tadaa! Ja näin on ihanasti saatu nyt sama tauti sairastettua kuin Lintunen alkuviikosta.


Nielutulehdus ei olekaan kropalle ihan pikkujuttu, joten treenitaukoa vielä hieman pukkaa, sillä vaikka töissä on paahdettu jo parisen vuoroa, niin kaulan imusolmukkeet ovat vielä turvoksissa ja arat, sekä satunnaista nielemiskipua tuntuu vielä. Ja eipä vielä oikein hinkuakaan (nii juu uskoo ken tahtoo) ole treeneihin , kuume kun kipusi parhaimmillaan lähemmäs 40 astetta!




Se mistä meitsi on happy niin pysyin gluteenittomassa ja muutenkin siistissä ruokavaliossa, enkä mässäillyt mikä on normaalisti mun sairastelun paha ongelma. Yhden Kotipitsan gluteenittoman pitsan söimme Lintusen kanssa kimppaan ihan ruuaksi (ei ollut kyllä kovin suuri tuo pitsa, mutta maku oli erinomainen :D ) kun ei sairas äiti jaksanut kokkailla. Tuo pitsa oli ainoa jossa oli viljaa(?), mutta ei siis gluteenia. Olisi kiva kun tietäisi tuon pohjan raaka-aineet, mutta kirveelläkään en siitä tuotetietoja löytänyt!

idkuva

 Painoa en ole millään muotoa tarkkaillut viime aikoina. Lihonut en juurikaan ole BikiniChallengesta (sen myönnän tarkistaneeni). Paino ei juuri nyt edes kiinnosta... Pääasia on se, että tuntuu hyvälle <3 (ja että Lidlin jumppavaatetarjouksesta pystyi ostamaan S-kokoa)
Ja voi että tää ruoka maistuu hyvälle. Tänään mm. ruuaksi ratatuoillea missä itse kasvatettua kesäkurpitsaa, tomaattia, munakoisoa, yrttejä, paprikaa, jauhelihaa, pekonia, nii ja juustoa...


Ainut mikä on hankalaa niin aamuvuorossa aamusyöminen. En oikein jaksa kauhean ajoissa nousta aamulla ja yleensä syönkin aamupalan samalla kun yökkö antaa rapsaa. Puuro ja leipä on tällöin aika nopeita, mut ne on nyt poissuljettua. Mut hei tää "näkkäri" ei oo! Ja vitsit mikä energiapommi :D


Ensimmäinen harjoitusnäkkäri. Hyvää tuli, mut sekaan heitetyt hasselpähkinät teki tähän sellaista kitkeryyttä mikä seuraavasta jätetään pois. No, meni ainakin tosi kätevästi tähän kaikki jämäsiemenet ja pähkinät, joten sekin voi vaikuttaa loppumakuun. Seuraavalla kerralla onkin sit tuoreet ainekset, sillä tästä tuli mun aamupalasuosikki nro1 <3

Huh, jospa tää tästä taas lähtis ja pääsis testailemaan niitä fysioterapeutin antamia treeniohjeita siellä salilla. Ikävähän sinne jo on :)
Onneksi tuli torstaina ennen sairastumista päivitettyä tuo vitamiiniarsenaliini ajan tasalle. Ilmankos sitä heti sairastuu kun vitskut on lopussa...

iive