perjantai 3. lokakuuta 2014

Syksy ja kuka puolustaa erityistä ystävää?

Tämän viikon pakkasyöt saivat ruskan kukoistamaan edes jollain lailla keskisessä suomessa.
Ja jotenkin keltaisen värin ja valon lisääntyminen piristi hirveästi.
Tällä viikolla on oltu ulkona paljon, nautittu paljon, fiilistelty paljon ja kävelty paljon :)
Fasettinivellukon vuoksi myös venytelty paljon, onneksi nyt se taisi pasahtaa auki :)

Viikko on sisältänyt paljon pohdintaa myös työstä. Jos tavan tallaajalle on tiukat ajat, niin tuntuu olevan erityisten ystävienkin kanssa tiukat ajat, noin niin kuin rahallisesti ja palveluiden kannalta. Teen työtäni rakkaudella, ehkä hieman liiankin kanssa. Otan muiden taakkoja ja murheita omaan sydämeeni kannettavaksi. Minulle työ on paljon muutakin kuin työtä, se on myös minun elämää. Ne kaikki erityiset ystävät siellä ovat mulle niin tärkeitä ja tärkeille haluaisi aina sitä parasta.

Muutenkin tuntuu, että kuinkahan tässä käy koko sopassa. Edellisenä lama-aikana olin lapsi, mutta muistan sen kyllä. Ja nyt vaan mietin kuinka pitkälle tässä vielä mennään? Palkasta otetaan hirveät vero-summat ja niillä jäljelle jäävillä euroilla pitäisi pärjätä. Sosiaali- ja terveysalalla ei nimittäin nuo palkat ole juurikaan kummoiset (jos ette tienneet jo). Toistaiseksi kaikki on kuitenkin vielä aika ok. On hyvä työnantaja, jolla on hyvät arvot. Se on minulle tärkeää, ne arvot siis. Työnantaja ei riistä minua ja tarjoaa suht ok mahdollisuudet tehdä työtä rakkaudella. Mutta entäs sitten kun toiminta kilpailutetaan ja työnantajaksi tulisikin ehkä suuri pörssiyhtiö jonka ainoa kiinnostuksen aihe on tehdä rahaa?

En voi oikein käsittää tätä kilpailuttamismeininkiä juurikin hoiva-alalla. Pahimmillaan se tarkoittaisi sitä, että erityisten ystävien kaikki tutut ohjaajat vaihtuisivat vieraisiin yks kaks. Me jouduttaisiin pakkaamaan kimpsut ja kampsut ja me ohjaajat oltaisiin sen jälkeen työttömiä. Eihän meillä kuitenkaan niin hätää olisi, mutta miten kävisi erityisten ystävien?

No, ajatusten kanssa voi mennä metsään tai sinne voi myös paeta niitä. Tällä kertaa jälkimmäistä :) Ilo irti kauniista aurinkoisesta syksy päivästä pienen retken merkeissä.


 Pullasorsille pullan sijasta kauraa :)


Syksyenergiaa!
 


Luonnollista liikkumista tyttärelle kun pistin sen kiipeämään puuhun.

Vapaa viikonloppu tiedossa. Muutamat suunnitelmat kiikarissa. Saas nähdä mitä tapahtuu :)
Hyvää viikonloppua kaikille siis!

iive

2 kommenttia:

  1. Kyllä tuo kilpailutus sisältää huonoja juttuja, en ymmärrä myöskään tätä kilpailutusbuumia....

    Ihania nuo sun syksyn kuvat, vaikka oon ihan kesäihminen, niin sä oot onnistunut kuviin saamaan syksyn kauneuden. Piristäviä kuvia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ymmärrän kilpailutuksen siinä jos hankitaan vaikka johonkin rakennukseen hanoja tai sähköjohtoja tai huonekaluja, mutta ihmisten kilpailuttamista en ymmärrä!

      Mäkin oon ihan kesäihminen, mutta syksyssäkin on oma taikansa, varsinkin ruska-aikaan. Kunhan on ensin masistellut kesän loppumisen ensin pois :D

      Poista

Kiitos :)