tiistai 30. joulukuuta 2014

Mahdollisuuksia ja menetyksiä

Blogin viides vuosi alkaa piakkoin eli neljä vuotta on takana, välillä on tullut kirjoitettua kovinkin ahkerasti, välillä useimmiten sairastelujen vuoksi on ollut hiljaisempaa. Blogit on muuttuneet tosi paljon, itselläni ei ole ehkä sellaista tiettyä genreä, tänä vuonna en ollut painonhallintablogi tai salitreeniblogi tai juoksublogi. Tämä oli vain ihan mun blogi elämästä ja kirjoitin siitä mistä huvitti kirjoittaa.


Moni kuitenkin kirjoittaa spesifisti vain yhdestä jutusta ja on portaalit ja sun muut mainostajat. Kirjoitetaan siksi, että on pakko kirjoittaa (sopimus) tai siksi että on pakko kirjoittaa (lukijoiden oletukset/paineet pinnalla pysymisestä), mutta onneksi kirjoitetaan paljon myös siksi että halutaan kirjoittaa. Silti olen vähän surullinen, sillä blogi-aikakautena olen tutustunut moneen ihmiseen, lukenut heidän juttujaan ja he minun, on nähtykin oikeasti ja sitten ajan myötä humps ne ihmiset ovat hävinneet. Onnea on ollut se että osa ihmisistä on nykyään esimerkiksi kavereina myös facebookissa, joten he eivät ole hävinneet <3

Nyt tunnen olevani tilanteessa, että en enää jaksa tutustua yhteenkään blogistiin. Hullua. Mutta oikeasti kuinka paljon energiaa voi käyttää tutustumiseen jos toinen voi hävitä puff tuosta vaan ihan milloin vaan?


Selasin blogilistaani ja mietin, että kuinka moni noista blogisteista on oikeasti sellainen jonka kuulumiset mua kiinnostaa, ihan henkilökohtaisella tasolla ja kuinka moni taas ei ole. Ei ollut kovin montaa blogia siellä kiinnostaa listalla... jotenkin se kertoo muutoksesta joko minussa tai blogeissa, sillä moni blogi tuntuu olevan kuin artikkeli. Ja portaali on se lehti jossa artikkeli ilmestyy... ja siitä puuttuu se sosiaalinen vuorovaikutus. Toki voit kommentoida blogikirjoitusta, mutta niin voi nykyään lehtikirjoitustakin kommentoida. Mutta kun sinulle vastataan, ei se blogin kirjoittaja ehkä tiedä sinusta hölkäsen pöläystä ja eihän se ole mahdollistakaan jos kommentteja tulee satoja päivässä. Bloggareista on myös tehty esikuvia ja julkisuuden henkilöitä ja he miittaavat toisiaan portaalin tai lehtitalon järjestämissä kekkereissä.


Kyllä,
mä kaipaan vanhoja hyviä aikoja jolloin bloggari oli ihan kuka vaan tyyppi tuolla missä päin maailmaa tahansa ja kirjoitti vaan omista jutuistaan yrittämättä tai hyötymättä siitä yhtään mitään muuta kuin kirjoittamisen ja sosiaalisuuden ilon.

Että tämmöistä
iive

maanantai 29. joulukuuta 2014

Alku, keskiväli ja loppu

Pimeiden kuukausien aikana kerkesin jo miettiä koko kirjoittamisen lopettamista. Kaikki tuntuu niin ehdottomalta.

-Ei sinun täytyy treenata salilla joka viikko monta kertaa, lihakset tulee olla!
-Ei et saa syödä juustoa tai maitoa tai ihan mitä vaan kun se ei ole oikein eikä kuulu tähän ruokavalioon.
- Ei et voi vaihtaa ruokavaliossasi tätä tuotetta tähän sillä hui kamalaa se sisältää kasviestrogeenejä, lyijyjäämiä, lisäaineita, kasvimyrkkyjä...
- Pitää syödä vaan manteleita (niissäkin voi olla kuule hometta), porkkanoita (mutta ei liikaa kun ne hiilarit), jauhelihaa (muistathan että se varmasti on niittylihaa tai edes luomua) eikä suklaatakaan saa ostaa kaupasta vaan pitää tehdä itse.
Sitten joku tulee ja sanoo, että nyt alan noudattamaan tätä ruokavaliota eikä edes ymmärrä miksi ja kysyy mikä on proteiini? Ja se teilataan täysin. Hmm.. pitäisiköhän poistua Facebookin kaikenmaailman ruokavalioryhmistä aivan kokonaan? Ehkäpä :D
No, en mä paleo-ajatusta aio hylätä, enkä ayruvedaakaan, vaan pikemminkin lisätä. Mutta tyhmien ehdottomuuksien ja kommenttien lukemista vissiin pitää rueta suodattamaan ja kunnolla.

Oikeasti minä olen ihan todella hyvällä omalla tunnolla syönyt syksyn juuri sitä mitä on tehnyt mieli. Ja ihan hyvää ruokaa on tullut syötyä. Jouluna en laskenut yhtään kaloria enkä miettinyt proteiini-hiilihydraattitasapainoja ja kuulkaas, niin taidan jatkaakin. Mulla on nimittäin hyvä olla.
Peilissäkin näyttää kivalle ja uskottava on, että vaatekaappiin on löytynyt muitakin kuin treenivaatteita!


Ainoa mistä en luovu on viljattomuus (ihon vuoksi) ja liikunta ja AURINKO. Tosin olen miettinyt salikortista luopumista... mutta tuskin luovun. Jostain sen sijaan voisin kaivaa itselleni sellaisen järkevän treenimoodin kun nähty on ettei se satalasissa treenaaminen ole hyväksi vaan terveemmäksi tulemisen sijaan tulen vaan kipeäksi.
Viimeisimmän treeni-kauden jälkeen olen ollut kipeänä ehkä noin kuukauden tai ylikin. Flunssaa, vatsatautia, nielutulehdusta ja flunssaa. Jotenkin tuntuu siltä että treenaaminen saa vastustuskyvyn alenemaan ja kropan väsymään niin, että kun se ei enää kestä niin PUFF-tervetuloa vain kaikki mahdolliset pöpöt tänne näin juhlimaan!

Että täältä nyt sitten ei ehkä enää tule tavoitteellisen treenaamisen postauksia eikä tiukkoja ruokavalioita. Mutta toivon hyvää fiilistä, kivoja lenkkejä, terveyttä ja sen semmoista.


Hidasta elämää, nauttien siitä ei suorittaen <3

Rakkaudella iive
(joka näyttää kaikkien pimeiden kuukausien ja sairastelujen jälkeen kuulemma IHAN MonsterHighlta, lapsen suusta sen totuuden kuulee...)

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Kaamosväsymys

Väsymys on vallannut nyt kerrassaan pahemman kerran tämän naisen. Onneksi kyse on vain väsymyksestä, ei masennuksesta tai alakuloisuudesta. Koko syksy on ollut hankalaa ja siitä en tykkää.
Onneksi kivojakin asioita on tapahtunut,
kuten laivareissulla discossa valomerkkiin asti tanssiminen (vesipullon kanssa), olin niin onnellinen kun sai tanssia.

Käsitöitä olen nyhjännyt milloin missäkin nurkassa, tänään viimeksi betonikippoja saunassa. Luovat kaudet ja liikuntakaudet eivät ikinä kulje käsikädessä vaan aina vuorotellen. Annan niille aikaa ja teen sitä mitä sisältä tulee.
Bloggaamisen kannalta on hankalaa, että se tärkein työväline läppäri hajos. Kuva Päivi Räsäsestä linnanjuhlissa oli sille kertakaikkisesti viimeinen niitti (no sattumahan se oikeasti oli...) ja se veti totaalijumiin. Onneksi tämä oli odotettavissa ja jo tovin olin tallentanut kaikki suoraan Dropboxiin enkä koneelle laisinkaan.

Oman elämän inventaario jäi vähän jäihin, onneksi sen voi suorittaa loppuun milloin tahansa. Ja näin aion tehdäkin pikkuhiljaa. Biohakkereiden ravinto-opas ilmestyi eilen!!! En ole vielä kerennyt lukea, vissiin 150sivua, mutta mielenkiintoista on <3

Eilen törmäsin Punnitse&Säästä kaupan ovensuussa vihdoin FSFn adaptogeeni-juomiin. Ja heti ostin.


Yksittäispusseihin pakattu helppokäyttöinen ja terhakka terveysjuoma-aines, joka sisältää kiinanloisikkaa, tähtianista ja minttua. Hyvänmakuinen ja nopeakäyttöinen, lisää vain vesi ja nauti. Tästä tuotteesta saat virtaa ja vipinää päivääsi ja suosittelemmekin sitä erityisesti urheilijoille (suorituksen maksimointiin sekä palautumiseen).
Toivotaan siis virtaa ja vipinää :D (ja oikeasti oli onneksi hyvänmakuista...)

iive