lauantai 23. heinäkuuta 2016

Aktiiviloma Kainuussa

Maanantai-aamuna startattiin auton nokka kohti Kainuuta. Tarkempi matkakohde oli Puolanka ja Paljakka, josta meillä oli 3 yöksi mökki vuokrattuna.
Vanhempanihan ovat seudulta kotoisin ja itsekin olen mummilassa viettänyt lapsuuden kesät, joten nostalgiaa oli tietenkin ilmassa. Tarkoituksena oli näyttää myös Lintuselle Kainuuta ja mistä suku on kotoisin, enää siellä ei mummoloita tai muita valitettavasti ole.


Aamu aloitettiin lenkillä kun tiedossa oli pitkä ajomatka ja paljon istumista.


Maisemat <3


Mökki oli isän vanhan naapurin lomamökkejä, Kultapaljakka nimeltään. Kaikki fasiliteetit löytyivät ilman turhia hienosteluja (jotka on tarpeettomia ja nostaa vaan mökkivuokraa). Rinne alas ja alhaalla oli lampi Lapinkuoppia, johon me matkalaiset tietysti heti hypättiin. Ilmeisesti rantaan oli laitettu hiekkaa tai sitten ranta on oikeasti hiekkapohjainen, kun lammille tyypillistä mutapohjaa ei tarvinnutkaan astella. Uimassa käytiinkin joka päivä useamman kerran.


Päivä 1. Väärälampi - Paljakka, Puolanka

Ensimmäisenä iltana suunnattiin kalalle Väärälammille. Autolla pääsi hiekkatietä pitkin aika lähelle jos vain tiesi reitin, lammille kävelymatkaa tuli reilun kilometrin verran yhteen suuntaan, sekin metsäkoneuraa pitkin. Tälle reissulle varustauduttiin kumppareilla sillä kosteaa oli tiedossa. Muut reissut pärjättiin mainiosti Gore-Tex lenkkareilla.



Väärälampi oli oivallinen paikka kalastaa kärsimättömälle lapselle. Mato-onki järveen, 30sek ja kala kiinni. Ahvenia saaliiksi saatiin parisenkymmentä. Iskä eli Vaari yritti Tonkoja kalastaa joesta, mutta sen suhteen ei onni ollut myöten. Herkullisia oli ahvenetkin.
Lampi oli ainoa paikka jossa hyttystakeille oli tarvetta. Illan suussa kun paikallaan erämaa-lammen rannalla seisoo niin itikkiarmeija on ympärillä taattu. Iskä/Vaari se ei tosin edes laittanut myrkkyä kun meillä tytöillä oli myrkyt ja takit :D


Täytyy sanoa, että Väärälammilla oli ehkä seesteisintä pitkään aikaan, varsinkin kun lopetettiin onkien kanssa heiluminen. Marjoja koitin katsella, mutta niitä ei juuri ollut. Onneksi mökin rinteestä sai aamu- ja iltapalamustikat kerättyä noin viidessä minuutissa.

Ihaninta oli hiljaisuus. Ei ollut autoja eikä muutakaan huminaa. Tuonne haluan uudelleen kyllä ihan ehdottomasti. Vaikka ihan ilman onkeakin.


 Ja ne maisemat <3


Päivä 2. Hepoköngäs - Puolanka

Hepoköngäs on yksi suomen näyttävimpiä vesiputouksia ja myös yksi korkeimpia. Lapsena tuolla käytiin joka kesä ja nyt melkein 20v oli vierähtänyt edellisestä käynnistä. Vettä putouksessa oli todella hyvin, varsinkin kun kyse oli Heinäkuusta jolloin yleensä on kuivempaa ja joessa vettä vähemmän.


Matka Hepokönkäälle taittuu kävellen ns. puista siltaa pitkin, jota voi kulkea niin lasten rattailla kuin pyörätuolillakin näköalatasanteelle asti (kuvassa maisemaa tasanteelta). Paikoitellen silta oli hieman huonossa kunnossa, mutta kyseessä olivat vain yksittäiset lahonneet laudat, jotka varmaankin piakkoin korjataan eivätkä kulkemista estä mitenkään.


Loppumatka alas putouksen vastarannalle vaatikin sitten jo hieman parempaa liikkumiskykyä. Lintusesta rappuset olivat ihanat :)

Itselle jäi kuitenkin tästä vähän orpo olo. Se luontokokemus jäi uupumaan kun ei saanut polulla kulkea niin kuin lapsena putoukselle mentiin (tämä toki on ymmärrettävää, sillä polut olivat liukkaat ja jopa vaarallisetkin rinteessä, samoin estetään luonnon eroosiota, kun nytkin paikalla oli paljon kävijöitä). Onneksi asia korjaantui kun takaisin autolle suunnattiin Geopolkua pitkin.

Luontopolku erkanee putoukselle johtavalta reitiltä. Punaisin maalimerkein merkitty polku laskeutuu Heinijoen rantaan ja kiertää lopulta takaisin pysäköintialueelle. Matkan varrella oli infotauluja ja upeaa luontoa. Lintunenkin nautti kulkemisesta ja ihmetteli kaikkea näkemäänsä. Viimeisin osuus oli itselleni sykähdyttävin kun pitkospuita pitkin päästiin kulkemaan heinäisen suoalueen läpi ja aurinko paistoi.



Päivä 3. Komulanköngäs - Hyrynsalmi ja Pirunkirkko - Paljakka, Puolanka
Komulanköngäs on Hyrynsalmen Lauttakylässä sijaitseva luonnonkaunis, Suomen oloissa harvinainen kaksihaarainen vesiputous. Uomista pohjoisempi on louhittu joesta erilleen ihmisen toimesta, ja sen päällä sijaitsee museoitu, mutta yhä toimintakuntoinen hierrinkivimylly vuodelta 1888. Vanhan kansan taholta myllyn alittavaa uomaa on kutsuttu nimellä "rosvohotu". (kuvassa).

Molempia putouksia on helppo päästä ihailemaan niin järven kuin putousten niskan puolen kalliolta. Järven toiselle puolelle voi kiertää portaita ja hyväkuntoista pitkospuureittiä myöten, ja muutenkin alueen polut ovat kulkukelpoisia. Putouksille on selkeä opastus ja lyhyt matka läheiseltä parkkipaikalta. Halutessaan matkaa voi jatkaa pidemmällekin pitkin valtakunnallista UKK-retkeilyreittiä, jonka nähtävyyksiin Komulanköngäs, kuten myös läheinen Hepoköngäs kuuluvat. (Teksti: Suomen vesiputoukset sivusto)

Itse en muista paikassa käyneeni aiemmin. Tuolla pysähdyttiin vain pikaisesti kun kohde oli niin helposti lähes tien vieressä nähtävillä. Kaunis paikka kuitenkin ja voisi toisenkin kerran paremmalla ajalla mennä tuonne tutustumaan.


Illalla suunnattiinkin sitten Pirunkirkkoon, joka lapsena oli vakuuttanut minut mahtavuudellaan. No 20v aikana puut olivat hieman kasvaneet ja tukkineet maisemaa, mutta silti paikka oli vaikuttava.


Pirunkirkon suojelumetsä on mukava päiväretki- tai vaelluskohde. Polku on helppokulkuinen ja sen hankaliin paikkoihin on rakennettu siltoja ja pitkospuita. Päivätuvalla voi levähtää, syödä eväitä ja kuunnella joen solinaa. Pirunkirkolta on yhteys myös pitemmille retkireiteille, kuten UKK-reitille ja Ilveskierrokselle.
Pirunkirkon suojelumetsän maisemat ovat hyvin vaihtelevia. Polku Louhenjoelle kulkee sammaleisen vanhan kuusikon halki. Pirunkirkko on paikka, jossa joki virtaa kapeassa kalliorotkossa. Rotkossa on komeita kalliopaaseja ja yhtä niistä nimitetään erikoisen muotonsa takia pirun saarnastuoliksi. Louhenjoen varsi Pirunkirkon ja pirun saarnastuolin tienoilla on sorainen ja viettävä, joten siellä on liikuttava varovasti! (Teksti: luontoon.fi)


Liikkuminen tuolla oli kyllä haastavaa ja välillä todellakin täytyi olla tarkkana mihin ja miten astuu. Lintunen kuitenkin kokeneena metsässä kulkijana taittoi reissun oikein näpsäkästi. Kuitenkin piti äidillä olla silmät selässäkin juurikin hiekkaisten ja viettävien rinteiden vuoksi.
Autolle koetettiin mennä ympyrälenkkiä UKK-reittiä pitkin ja alku sujuikin hyvin mahtavien portaiden ja pitkospuiden ansiosta, mutta pian saimme vastaan isojen kuusien tukkiman polun. Toki nämäkin ehkä olisi ollut ohitettavissa, mutta päädyimme kääntymään ja palaamaan takaisin tuloreittiä.


Päivä 4. Hiukka & AngryBirds Activity Park - Vuokatti, Sotkamo


Viimeiseksi yöksi suunnattiin Sotkamoon tätiä moikkaamaan ja nauttimaan hieman sivistyksestä :D Sotkamossahan on aivan upea hiekkaranta Hiukka ja alueella on palvelut kunnossa. Sääkin suosi edelleen, oli kuuma, utuinen, aurinkoinen päivä. Oikein sopiva päivä viettää rannalla kaiken metsässä tarpomisen jälkeen. Tuumattiin olevamme etelänlomalla pohjoisessa. +24 näytti mittari ja aurinko paahtoi, vesi oli lämmintä.

Koko reissun oli todella hyvät säät. Vettä ei satanut pisaraakaan, aurinko paistoi ja tuuli sopivasti niin ei ollut niitä itikoita lähes lainkaan, ei edes siellä metsässä.


Illaksi suunnattiin Änkkäripuistoon. Täyden kympin paikka kyllä oli tämä. Ensin nikottelin vähän hintaa, mutta oman lipun maksoin Smartumeilla ja hotellista sai liput vähän halvemmalla ja olihan tuolla mistä maksaakin.


Itse Änkkäri-osuus oli ehken 1/3 osan koko paikasta ja loput tiloista kaikkea muuta aktiviteettia mm. scoottausrataa, trampoliinia, hyppypaikkaa ja eri urheilulajien testauspaikkoja mm. pesäpallo, jalkapallo, golf, frisbeegolf, jääkiekko jne.
Palvelu erinomaista ja todella ystävällistä, niin puistossa kuin ohessa olevassa ravintolassakin. Paikat siistejä (ei roskia missään), tavaroille mahtavat säilytystilat ym.

Ja koska tuolla liikuntaa sai lähinnä Lintunen niin mun piti painua vielä illalla urheiluopiston pururadoille :D



Päivä 5. Hiukka & Katinkullan kylpylä - Vuokatti, Sotkamo & Kotimatka

Aamu aloitettiin rantalenkillä ja treeneillä. Ilma oli lämmin, mutta pilvisempi. Alkulämpät rannalla hölkkäillen ja Lintusen leikkiessä leikkipuistossa tein lihaskuntotreenin. Lopuksi vielä "pikkaisen" rappustreeniä Hiukan portaissa... välillä tosin ihan vain fiilisteltiinkin eikä vaan menty veri suussa paahtaen.

Hiet olikin hyvä mennä huuhtomaan kylpylään. Katinkulta on ehkä suomen paras kylpylä? Turun Caribiaa mennään kokeilemaan ensi viikolla, saa nähdä pärjääkö Katinkullalle. Muutoksia oli tuonnekin tullut kun siellä olikin uusi siipi kuntouintialtaineen ja saunamaailmoineen. Joten sai uintitreenit vielä vetää eikä vain pelkästään lillua poreissa.


Kotimatkalle suunnattiinkin sitten kylpylän jälkeen. Treffattiin vielä sukulaiset Ullan unelmassa kahvilla ja söin aivan mielettömän hyvää mustikka-valkosuklaa kakkua Gluteenittomana <3


Loma sujui kaiken kaikkiaan tosi mukavasti. Mökillä tehtiin itse ruuat, siellä oli siihen hommaan kaikki tarpeellinen. Siellä nukuttikin niin hyvin, että melatoniinit olivat ihan turhat, samoin vältyin myös muilta lääkkeiltä vaikka kipu ym. lääkkeitä olikin mukana. Ja vaikka autossa istuttiin paljon, ei fibrokipuja ollut lainkaan. Luultavasti kiitos oli lämmön, liikunnan ja hyvän mielen <3

2 viikkoa onkin lomasta kulunut reissussa. Tänään viimeinkin kotona yksi yö ja huomenna suunnataan eteläsuomeen ensin rippijuhliin ja sitten Turkuun. Mahtavat kelit on tiedossa sinnekin ilmeisesti <3
Odotan merenrantaa, Turun linnaa ja sitä kylpylääkin tieteysti. Kaikista eniten odotan kuitenkin erään ihmisen tapaamista <3 tiiät kyllä kuka oot jos tätä luet!

iive

4 kommenttia:

  1. Oih, teillä on ollut mahtava lomaviikko Kainuussa <3 Varmasti voimaannuttavaa. Ja oikein ihanaa loman jatkoa Turussa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä oli ihanaa olla lapsuuden maisemissa ja metsässä oikein urakalla <3

      Poista
  2. Upeita kuvia! Kiva kun kävit Puolangalla verestämässä vanhoja muistoja, ja tervetuloa uudestaankin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Puolanka on kaunis paikka niin kelpaa siitä kuvia ottaakin! Hienoa että Paljakassakin oli toimintaa ja kesälläkin jonkin verran porukkaa oli vaeltamassa ja kalastelemassa! Kyllä tuohon lapseenkin pitää "istuttaa" se mistä on suku lähtöisin ettei ihan Keski-suomalaiseksi rupea :D

      Poista

Kiitos :)