tiistai 25. lokakuuta 2016

Miracle Happens

Jo jonkin tovin olen miettinyt sitä, että blogin nimi on jo ihan out. Sillä ei mun tarvitse enää saada sitä voimaa, sillä se on saavutettu jo. Minulla on kaikki se voima käytössä mitä tulen ikinä tarvitsemaankaan. Toki se ei poista sitä tosiasiaa, että salilla on käytävä edelleen, mutta minulle tuo Voimaa on ollut aina paljon enemmän kuin fyysisyyttä. Miracle Happens voisi olla hyvä, toisaalta se on aivan liian vaikea sanottavaksi. Ihmeitä tapahtuu? Ihmeitä? Hyvänolon ihmeitä? No katsotaan. Ehkäpä Voimaa iive! tuo jollekin muulle sitä voimaa sitten?

Omassa elämässä käyn läpi aika hankalia kuvioita (minusta riippumattomia työasioita), mutta olen onnellinen siitä, että siitä huolimatta pystyn keskittymään siihen mikä on tärkeää. Minulla on selkeä visio siitä mitä elämässäni haluan ja sitä toteutan. En aio pilata elämästäni montaa kuukautta siihen, että märehtisin asiaa johon en itse juurikaan voi edes vaikuttaa vaan luotan siihen, että kun seuraan sydämeni ääntä, se tulee johtamaan minut oikeaan suuntaan.





Käyn lenkillä, salilla, uimassa, joogaan ja venyttelen. Teen sitä mitä keho juuri sinä päivänä tahtoo. Jonain päivänä se haluaa vain olla ja levätä. Tänään keho tahtoi kaivaa monta tuntia multaa.
Olen unohtanut HeiaHeian. Minun ei tarvitse enää tietää montako minuuttia, tuntia, kilometriä minun pitää vielä mennä. Keho kertoo sen kyllä.

Keho on alkanut kertoa myös sitä mitä se haluaa syödä. Voisin sanoa, että viimeinkin!
Ja oikeasti sillä taitaa olla merkitystä mitä bakteereja suolistossaan ruokkii. Mehustus on saanut aika kummallisia syömisajatuksia päähän (hyviä siis).
Onneksi Freetox ryhmistä löytyy yli kymmenen tuhatta samanlaista ja loputon tietopankki siitä mitä tänään syötäisiin. Pari valmennustakin pyörii tässä, tai toinen alkoi jo viikko sitten ja toinen alkaa torstaina. Freetox juttuja siis ja ilmaisia <3 Toki Juice+ myynti on siellä takana, mutta onneksi niiden syömättömyys ei estä osallistumasta siihen kaikkeen kivaan mitä sieltä muuten löytyy.





Are you ready to attract the best of everything?
Are you ready for a miracle?
Oletko oikeasti valmis vastaanottamaan sen kaiken hyvän mitä maailmalla on tarjota?
Vai pyöritkö pelkoympyrässä ja ainaisissa huolissa?



Se keho sanoo nyt myös, että syö nainen luita! No, jenkkilässähän luuliemet ovat jo kuuminta hottia olleet jo pitkään. Enkä yhtään ihmettele. Sen sijaan että heittäisin vaikkapa kananluut mäkeen, voi niistä keitellä hyvät kollageeniliemet. Ei tarvitse ainakaan sitä lisäravinteena sitä ostaa.
Ja kun tuota luuliemi asiaa miettii oikeasti ihan vähän enemmän, niin onhan se ihan järkeenkäypää. Ennen kaikki liha valmistettiin luineen päivineen ja siihen lihaan imeytyi siinä kaikenlaista. Nykyään lihat erotellaan, pienitään ja pakataan muoviin. Mistä siis jäämme paitsi?




Tänään kaivoin monta tuntia maata kevättä odottamaan. Keräsin kukkia ja viimeisimpiä vihreitä mukaan kotiin ja tuksuttelin Juicemasterilla vielä yhdet satsit supervihreää (lehtikaali, siankärsämö, nokkonen, suomalainen omena, lime, inkivääri) pakkaseen shottikuutioiksi.
Ja kun mehu oli valmis alkoi sataa lunta.

Palstahommailut valmistuivat siis aivan täydelliseen aikaan. Kesä on tallessa mielessä, sydämessä ja pakastimessa :D

iive

maanantai 10. lokakuuta 2016

Kun elämä on onnea

Olen aika monen postauksen loppuun kirjoittanut, että koen olevani tässä hetkessä todella onnellinen.

Todella onnellinen.
 
 Tänä viikonloppuna tunsin ja tunnen edelleen olevani superonnellinen.

Mikä on muuttunut entiseen?

Työ, koti, rahatilanne, perhe, kaikki on ihan samaa kuin ennenkin.

Muuttuneita ovat ruoka mitä syön, ajatukset mitä ajattelen, sanat miten itsestäni puhun, tunteet miten ne kohtaan.

Luotan siihen, että kaikella on aikansa ja paikkansa ja kunhan seuraan omaa sisäistä ääntäni, se johdattaa minut oikeaan suuntaan.
Se on tehnyt minut onnelliseksi.

Aivan huikee viikonloppu takana ensin Helsingissä perheen kanssa. Käytiin koluamassa Kiasma ja Ateneum. Syömässä Vapianossa, ostoksilla Ruohonjuuressa. Illalla palelua, mutta lapsen onnea Linnanmäen valokarnevaaleilla.






Mahtavaa, että mulla on perhe, joka suostuu lähtemään edellä mainittuihin paikkoihin. Kukaan ei huokaile, kukaan ei pyörittele silmiään, kukaan ei kärtä että mentäiskö jo. Kaikesta taiteesta ei olla samaa mieltä, voidaan puhua siitä mikä on taidetta ja mikä ei? Miksi toista taiteilijaa arvostetaan enemmän kuin toista? Voidaan puhua siitä millaisia tunteita, ajatuksia, olotiloja joku taideteos itsessä synnyttää. Aivan mieletöntä <3 Mulla on kyllä ihan upea perhe <3


Linnanmäen valokarnevaaleilla oli aivan sairaan kylmä, mutta lapsi nautti, se tärkeintä. Lintsi oli yllätys, ei puhuttu mitään etukäteen. Ilme aivan mahtava kun parkkipaikalle käännyttiin ja tajusi minne ollaan menossa. Reipas koululainen oli kyllä iltansa ansainnut <3


Sunnuntai menikin ihan erilaisissa tunnelmissa ja voi kiitos kaikki ihanat naiset ja Kirsi aivan upeasta illasta! Ennen iltaa piti mennä hieman metsään rauhoittumaan tai oikeastaan kävelemään niin, että keuhkot pakahtuvat ja veri virtaa kehossa, hiki puskee ulos. Maadoittumista sekin ja sittenhän sitä mentiin.

Kyseessä oli siis Kirsi Rannon Enkelijumalatar ilta, jossa meditoitiin, keskusteltiin, vietettiin aikaa yhdessä ja nostettiin kortteja. Noita kortteja voi joku ajatella ennustamisena tai jonain muuna hölönpölönä. Mutta sitten kun itse satut siihen ja voi elämä mitä kortteja sieltä aina joka ikinen kerta tulee. Eikä ne viestitkään aina mitään hupia ole vaan ihan totisinta totta. Välillä kortti itkettää tai naurattaa, välillä saat todeta, että kyllä just näin. Välillä olet ihan kysymysmerkkinä kunnes parin päivän päästä todellakin tajuat mistä oli kyse.

Itse sain Isis jumalatar-pakasta upean vahvan Rising Sun kortin. Ja kortti kuvaa kyllä todellakin sitä mitä nyt koen. Uudelleen syntymä, kaikki kivet on käännetty ja setvitty ne pimeimmätkin pelot ja asiat elämässä läpi. Ei ole ollut helppoa todellakaan. Nyt on aika olla se uusi oikea minä ja siltä tämä elämä tuntuukin, aivan mielettömältä.

Pari viikkoa sitten kirjoitin blogin kuvaukseen ja Instagramiin näin:

Not so ordinary woman. 
Wild food lover. 
A Little bit hippy. 
Tree hugger. 
Goddes. Believer. Angels. God. Fairies. 
 Location Suomi/Finland



Lisäksi sain kahdesta eri pakasta vesikortit. Tämä oli vahvistusta kaikelle lähdevesi-jupakalle, kesän uintipäiville säässä kuin säässä, sille että hakeudun joenrannalle lähes joka päivä ja sille mehustukselle myös. Ruokavalio on muuttunut todella paljon siihen, että nautin vihannesmehuja päivittäin. Toki syön myös ns. kiinteää tavallista ruokaa, mutta vähemmissä määrin kuin ennen.

Minusta tuntuu, että mehujen kanssa elimistö saa käyttää energiaansa minun parantamiseeni kuin että se sulattaisi koko päivän kiinteät ruuat.


Tämän aamun huikea energiapommi oli porkkana-inkivääri-kurkuma-appelsiini-satsuma-punajuuri-mehu. Laitan mehuun 4/5 osaa vihanneksia ja 1/5 osan sitten jotain hedelmää raikastukseksi. Satsumathan ovat satokaudessa juuri nyt, joten ne maistuvatkin hyvälle.

torstai 6. lokakuuta 2016

Kadonneita selkälihaksia etsimässä

-Varasitsä oikeasti fysioterapeutille ajan vaan sen takia, että sä löydät sun selkälihakset?
-Joo, varasin :D

Kävin jo aiemmin fysioterapeutilla fysiochekissä (kuuluu kuntosalisoppariin). Yllätyksekseni kaikki oli suht ok. Taas tulin tietoisemmaksi siitä mitä yliliikkuvuus nivelissä vaikuttaa mun elämään. Näköjään tämä homma rakentuu pala kerrallaan.

Se mikä oli täysin hukassa oli selkälihakset, etenkin ne syvät. En löytänyt niitä millään ja en saanut edes niitä pinnallisia lihaksia jännitettyä "ajatuksen voimalla" niin kuin lähes kaikkia muita lihaksia saan. Syvemmät selkälihakset olivatkin sitten jo ihan menetettyä tavaraa, siis ai mikä tuntuma pitäisi olla? Ei ollut.

Tänään sitten niitä lihaksia etsittiin. Syvät vatsalihakset aktivoituivat aika hyvin vaikkeivat ne niin voimakkaat olekaan, mutta aktivaatio pelaa. Selkälihasten kanssa tehtiin töitä 45min ja oli kyllä fysioterapeutilla todella hyvät kikat miten ne lihakset sitten sieltä lopussa löytyivät. Ja kun niitä oli sen 45min veivattu niin tosiaankin tuntuu! Ei tarvitse enää ihmetellä, että missä ovat. Kotiin sain 4 erilaista harjoitusta joita voi helposti tehdä päivän mittaan. Salitreeneissä aktivoinnit ennen itse treeniä ja uskon, että sieltä ne sitten lähtee tulemaan ja kehittymään ja kropan kunto eikun paranee <3

Minun kohdallani on erityisen tärkeää pitää noista lihaksista hyvää huolta, sillä yliliikkuva selkä on isommassa vaarassa mennä rikki, lihakset täytyy olla siellä tukena! Lisäksi pinnallisemmat lihakset ovat nyt koko ajan ylirasitustilassa ja siitä johtuu alaselän ja lantionkin kireydet kun lihakset joutuvat aivan liian kovalle ylikuormitukselle.













Syksy on ollut ihana, ollaan nautittu luonnosta aivan täysillä ja flunssakaan ei kaatanut petiin vaikka nenäliinoja kyllä kului paketillinen. Ihan normaalisti pystyi kävelyllä ja töissä käymään. Uni kyllä on maittanut, siitä flunssan kaikista parhaiten on huomannut.

Oma luontopolku on ollut ahkerassa käytössä, samoin käytiin kiertämässä Jyväskylässä Jääskelän luontopolku (upea muuten, mut ei tasan ollut "noin" 5km, Iphone laski yli 7km meillä molemmilla matkaksi)

Ruokavalio pelittää nyt viimeinkin aivan huipusti. Syön mitä tekee mieli, tosin tietty yritän etsiä sen oikean kehon tarpeen sieltä. Mehuja on testailtu jos jonkinlaisia joka päivä villiyrttimehusta punajuurimehuun. Jotkut puristaa valkosipuliakin mehuksi, sitä en ole kyllä testannut vielä :D

 

Pullaa teki yksi päivä mieli tai oikeammin teki mieli voita, kanelia ja kardemummaa. Tein sitten näillä maustetun banaaniletun ja väliin samoin maustettua itsetehtyä omenasosetta. Ihan kuin ois syönyt korvapuustia, paitsi että parempaa. Myöhemmin huomasin, että oli korvapuustipäivä jotenkin virallisestikin :D


Tänään soulfoodia. Pastan tilalla teen tosi paljon risottoa, edellisessäkin postauksessa oli risottoa. Tällä kertaa chorizo-kesäkurpitsa-kanttarelli-herkkusieni-risottoa. Ilman kermaa, kun on hyvät mausteet ei arki-risotto tarvitse sitä lainkaan ja on siten ihan terveellistäkin. Tässä maustepohjana Reformin luomu kana- ja kasvisliemet. Uutta tomaatti-basilikaakin ostin ja kokeilinkin jo, toimi sekin toisessa ruuassa.

Jotenkin kaikki rullaa nyt just niin kuin pitääkin. Ei elämä pelkkää ruusunterälehdillä tanssimista ole, mutta jotenkin sisäisesti vain on niin hyvä olla itsensä kanssa ettei mitään järkeä. Silloin on muutenkin kiva olla <3 Vaikka olis sitten se flunssakin :) ja flunssakarkeiksikin riitti suklaapatukka ja ehkä 10 pommixia jonka jälkeen totesin, että kiitti riitti <3 Ja Fibro-oireitakaan ei tullut, vaikka oli flunssa, ihan älytöntä! Vaa'assakin kävin yksi päivä ihan huvikseen... -3,5kg <3 <3 <3 Vaikka tällä hetkellä olis kyllä ihan sama vaikka olis plus lukema jos olotila olis kuitenkin henkisesti ja sisäisesti tää sama.

Välillä sitä miettii että voiko tää olla tottakaan ja sitten täytyy vaan tuumata että joo, toivottavasti tää ei lopu enää ikinä tää olo <3

iive