keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Raskaista energioista irtipäästäminen

Eilen oli jotenkin todella rankka päivä, vaikka en oikeastaan tehnyt yhtään mitään ja silti tapahtui niin paljon. Sellainen alakuloisuuden ja ahdistuksen harmaa sumu pyöri ympärillä ja ihan sisälläkin asti.
Voi että kuinka paljon tekikään mieli suklaata tai edes viinilasillista... olisi voinut turruttaa itsensä sokerin huumaavaan turtumukseen.

Sitten lopulta tajusin, että hei tänäänhän tapahtui isoja asioita.

Sain lähetteen sterilisaatioon. Vaikka se oli mitä halusin ja tiedän, että raskaus olisi riski aivolisäkekasvaimen uudelleen aktivoitumisen suhteen, enkä halua enää lapsia... silti se jotenkin kolahti. Yksi pitkään ajatuksissa ja mietinnässä oleva asia, siitä tuli nyt totta. Voi olla, että joudun odottamaan leikkaukseen pääsyä kauankin, mutta nyt olen siellä jonotuslistalla.

Sain viimeinkin myös katkaistua kuntosalijäsenyyteni. Faktahan on, ettei se onnistunut vaikka vuosi sitten iloitsin siitä niin paljon. Kuntosali vain antaa minulle mahdollisuuden treenata liian rankasti ja kehoni kärsii. Tästä oli todella vaikea päästää irti. Ehkä minulla olisi ollut rahkeita harjoitella myös tuolla sitä oikean intensiteetin treenaamista, mutta totesin, että minulle se näillä systeemeillä käy aivan liian kalliiksi.


Epäilen, että raskaiden fiiliksien syynä oli myös maanantaina tehty LPG-hoito, joka pistää elimistössä kyllä kuona-aineet ja aineenvaihdunnan liikkeelle. Oikein tunsin kuinka ihon alla tapahtui kun aineenvaihdunta alkoi pyörimään. Hoidon tekijä varoittelikin, että on varsin tavallista jos iskee seuraavana yönä oikein kuumuuskohtaus tai että voi tulla myös huono olo muutenkin fyysisesti. Minä sain nämä oireet vasta eilen. Vissiin aika tiukassa nämä minun keholliset lukkoni.

Olen miettinyt paljon sitä, mitä energiaa oikein haluan elämääni. Perhe ja koti-energia on onneksi toisiamme tukevaa. Mieheni on erittäin maskuliininen, kuten itsekin olen ollut elämänkoulun tuloksena, mutta nyt yritän hapuilla kohti feminiinisempää puoltani. Olemalla jyrkän maskuliinisia naisia, me tavallaan kastroimme puolisomme, sillä mitä virkaa on miehellä parisuhteessa jos nainen osaa ne "miestenkin hommat paremmin"? Olen huomannut, että on ihanaa kun ei tarvitse jyryttää iskuporakoneella seinää itse tai hikoilla niiden kahden kymmenen kilon kauppakassin kanssa ja tämä kaikki "ihan vaan siksi, että pystyn". Ei ole pakko pärjätä yksin, ei ole pakko hillua asioita jotka ovat oikeasti fyysisesti mahdottomia. Minä voin olla myös herkkä, naisellinen ja hei, vähän avutonkin. Silloin annan miehelleni mahdollisuuden olla mies, se maskuliini joka hän luonnostaan on. Silloin annan itselleni mahdollisuuden olla myös herkkä ja tunteva.


Dharmada-illassa puhuttiin parisuhteen tasapainosta ja siitä, että jokainen saa arvoisensa kumppanin. Tuntuu että olen saanut paljon enemmän, ainakin rakkauden suhteen. Jotenkin vasta nyt alan olla siinä pisteessä, että voin rakastaa itse itseäni ja olla mitä olen. (Ja niinhän sitä sanotaan, että jos et itse voi rakastaa itseäsi, niin kuinka voit ottaa toisenkaan rakkautta vastaan?)
Mieheni on ollut tässä suhteessa niin upea. Hänellä on ollut kyky nähdä minut kauniina ja rakastettavana ja hän on myös sanonut sen ääneen vaikka olisin ollut minkä näköinen tai kokoinen syömishäiriön kanssa kipuillessani. Ja tämä kaikki, siitäkin huolimatta, että se on herättänyt minussa melkoista kiemurtelua ja ahdistustakin, olen jopa kavahtanut poispäin ja piiloutunut itseeni. Siitä huolimatta hän on vain jatkanut rakastamistaan ja ehkä väsytys"taistelu" alkaa saada jo jotain tuloksiakin aikaan kun peilistä ei enää tuijotakaan takaisin se ruma ämmä vaan ihan normaali nainen.

Löysin upean blogin Naiseuden voima sivustolta, luin eilen varmaan kaikki blogitekstit... ja etenkin tämä kolahti, sillä tämä on juuri sitä mitä olen sisälläni pyöritellyt ja tunnustellut kun olen pyrkinyt kohti korkeampaa energiatasoa. Mikä vie minua ylös, mikä vetää alas?
Miten puhut itsellesi?
Mistä aiheista puhut päivittäin toisten kanssa?
Millaista ruokaa syöt?
Miten kohtelet kehoasi?
Mistä ja miten unelmoit?
Miten puhut toisista, erityisesti niistä, joilla on eri mielipiteet?
Millainen sisäisen rauhan ja voiman tila sydäntietoisuudessasi vallitsee?
Kaikki mitä teet, on energiaa. Mitä korkeampaa energiaa kanavoit näillä kaikilla yllämainituilla toimillasi, sitä korkeammassa energiassa elät.
Sama pätee toisinpäin. (Lainaus:
Sama pätee toisinpäin?
Niinpä, minun on erittäin helppo hävittää olotilastani se hyvä energia ja tippua alas kuin kivi, sinne raskaisiin energioihin, näin tapahtuu heti kun vähän vain joku tökkäisee, että hei, kestätkö?
Toki raskaita energioitakin tulee tuntea ja niiden avulla olen käsitellyt paljon asioita. Niiden sietämättömyys pistää asioihin vauhtia, sillä kuka niissä ylenmäärin haluaisikaan pyöriä?

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että vuoden alun keveydestä nauttiminen on siirtynyt taas kohti konkreettista tekemistä. Menneisyys on nyt käsitelty. Nyt keskitytään nykyisyyteen ja siihen mitä luon tähän hetkeen ja tulevaisuuteen. Luonko tulevaisuuteen korkeita vai matalia energioita? Mitkä asiat ovat oikeasti nyt tiensä päässä ja mistä asioista tehdään kompromisseja ja mistä ei?

Olen erittäin hyvä uhriutumisessa, mutta nyt koen että se riittää. Toki kipeät asiat ovat kipeitä asioita, mutta loppujen lopuksi kukaan muu ei minua satuta kuin minä itse. Minä itse päätän kuinka paljon annan toisten sanojen vaikuttaa itseeni negatiivisesti. Minä itse päätän kuinka kauan aion velloa uhriutumisessa.
Itsensä asettaminen uhrin asemaan voi tuntua itsensä hoivaamiselta. Se tuntuu kuin posken lempeältä silitykseltä. Voi minua, miksi minä aina koen näin. Miksi juuri minulle käy näin. Miksi tätä samaa sontaa. Minä en enää yritä, en vain jaksa, lyön hanskat tiskiin, aivan sama – enkä minä pystyisikään enää, sillä aina minulle käy kuitenkin niin.
Mutta tiedätkö, että uhriutuminen silittää vain egoa, se kehrää kätesi alla ja itkee lisää krokotiilin kyyneleitä uskoen itsekin kaiken sanomansa.
NYT RIITTÄÄ. Olet tätä suurempi. Olet tätä parempi. Nouse voimaasi. Lopeta egon mielistely, egon tarinoiden uskominen ja näe totuus. Näe, että olet vahvempi kuin ne asiat, jotka eteesi tuodaan. Näe, että vastoinkäymiset tulevat polullesi syystä, jotta voisit oppia ja kasvaa, jotta voimasi kasvaisi niin valtavaksi, ettei egollasi olisi muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä pienuutensa ja paikkansa.
(Lainaus:
Jotenkin tuntuu, että töitä riittää aivan valtavasti :)

iive


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos :)