sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Hörhöyden uusi taso / ihana ihmeellinen elämä

Saako jokaisen blogipostauksen aloittaa hehkuttamalla siitä kuinka huikeat energiat vaan on liikkeellä?

Tästä syksystä ja LIFWistä tuli isompi juttu kuin koskaan olisin voinut kuvitella ja tämä kokemus vain vahvistuu päivä päivältä. Oikeastaan kaikki alkoi jo keväällä Susannan Freetoxaajien puhdistuskuurilla. Tai ehkäpä vieläkin aiemmin, sillä elämä on tuonut matkani varrelle mitä upeimpia inspiroivampia ihmisiä nyt kun tarkemmin ajattelen... kaiken tämän kautta minulle on auennut tie "tähtiin". Kaikki tapahtumat, ihmiset, asiat, ne ovat olleet minun sielun polkuni katalyytteja, Sydämen Polun siunauksia 🙏

Etenkin tämä viimeiset puoli vuotta on aukaissut myös sen erillisyyden lukon minussa, sillä enää en koe olevani yksinäinen näiden omien fiilisteni tai elämäntapani kanssa. Kun ennen tunsin aina olevani se "outo, liian erilainen, aina jotain liian sitä, liian tätä..." Enää en tunne niin. Minä olen juuri hyvä tällaisena, vähän hassuna, hulluna, joidenkin silmiin joo vähän erikoisena, mutta entäs sitten? Minä olen rakastettavasti minä, kun en piilota todellista itseäni. Sillä silloin kun ihmisen täytyy pukea se jokin kuori itsensä päälle... niin.. ei se ihminen ainakaan kovin kummoinen ole, sillä silloin peittyy myös kaikki se hyvä mitä olet. Tai niin ainakin minulle kävi.

Entistä vahvempana tunnen kuinka se samanhenkisten joukko kasvaa ja tietoisuus erilaisesta elämäntavasta lisääntyy. En sano, että se olisi kaikkien elämäntapa tai elämäntapa, jota ihan jokaisen täytyisi lähteä tavoittelemaan... kunhan olen vaan niin onnellinen kun on muitakin samanlaisia kuin minä. Olen rohkaistunut puhumaan myös sitä sydämeni kieltä, olen haparoinut, tsempannut itseäni  "kyllä sä uskallat!" Olen hiljentänyt pala palalta sitä toisella olkapäällä istuvaa tyyppiä, joka siinä ihan ensimmäisenä sanoo aina - "et hei, ei toi tule onnistumaan" tai "kuka sä kuvittelet olevasi?" "tuohan nyt on aivan hullua, mitä muutkin tästä nyt ajattelee!" "Sähän oot vaan se... ethän sä oo mitään!"

Enkä olisi ikimaailmassa uskonut, että elämä voi tuntua tältä!

 Onnellinen ihminen - Onnellinen NAINEN

Eilen rääsyilin vielä flunssan kanssa. Pientä PMS fiilistäkin alkoi leijua ilmassa. Peilistä ei todellakaan aamulla kovin hehkeä nainen vastaan tuijotellut. Tuntui niin karhealta, iho oli kuin korppua ja siltä tuntui kyllä sisäisestikin, ei tosiaankaan energiat virranneet. Aamuasioiden jälkeen koitin tarttua kirjaan, selailin tovin uuden Unelmien aarrekartan kuvia ja lopulta tuumasin, että ei näistä nyt mitään tule.

Sipaisin muussatun banaanin kasvoille (toimii ainakin minun iholle jotenkin todella loistavasti) ja tovin päästä hipsuttelin lämpöiseen suihkuun. Jalat epsom-suola-piparminttukylpyyn ja koko keholle epsom-suolasta sekä kookosöljystä "kuorintavoide". No eihän se oikein onnistunut tai ainakaan niin kuin ajattelin, sillä suola päätti sulaa öljyn sekaan. Sen sijaan päädyin hieromaan koko kehon tällä seoksella ja voi jestas miten hyvää se teki iholle ja lihaksille! Ja sielulle. Aivan uskomattoman rentoutunut ja meditatiivinen olo. Vielä kun kehoon lisäsi sisäisesti tuorepuristettuja kasvismehuja ja kauneuskuurin marja-boosteria 💖 My heart sings 💖 My soul flows 💖

 Aurinko lasissa

Sain myös samalla aukaistua (älä kysy miten, en osaa vastata) eteenpäin alempien chakrojen energiablokkeja. Koko vuoden olen niitä työstänyt pikkuhiljaa, mutta nyt tunsin todellakin niin energiallisesti kuin ihan fyysisestikin niiden voimakkaan puhdistautumisen. Juurichakran tukoksien myötä minusta tuntui ennen, ettei elämä oikein kanna, eikä mikään hyvä oikein elämääni virtaa. Olin turvaton, kuin yksinäinen myrskyssä. Nyt tunnen suurta turvallisuuden tunnetta ja luottamusta, mielenrauhaa. Elämä kantaa.

Sakraalichakra, luovuuden ja seksuaalisen energian keskus... tämän avautuminen on ollut... en oikein tiedä mitä siitä tunteesta voisi kirjoittaa... aivan kuin kaikki valot ja värit olisi minun elämääni sytytetty aivan erilaisella tavalla ja sen tunteen kuvaaminen on ehkäpä mahdotonta. Ei ole vielä sanoja millä ilmentää tätä.

Taide, etenkin kuvataide on ollut aina jotain sellaista jonka olen tuntenut itselleni läheiseksi luovuuden kanavaksi. Olen vuosia surrut sitä kuinka se energiakeskus tyrehtyi aikuiseksi kasvaessa. Taidelukion aikaiset tapahtumat, aikuistumisen paineet, rakkauden etsiminen ja siinä pettyminen, ne olivat kertakaikkisesti liikaa. Liikaa satuttavia asioita tapahtui eikä asiaa edesauttanut mitenkään ne tunnollisen tytön sisäiset vaatimukset ja kritisoinnit, tilanteessa jossa en enää jaksanut enkä enää kestänyt. Vuosikausiin en kyennyt nauttimaan kuvataiteen luovasta energiasta, seksuaalisesta energiasta puhumattakaan. Jotain aina pilkahti silloin tällöin vahvempina aikoina esiin, kunnes ne taas hiipuivat pois. Tiesin niiden olevan siellä, mutta uskoinko vielä hetki sitten niiden kanavien aukeavan näin upeasti? Voi elämä...


Eilen vietimme myös 11:sta hääpäivää, teräshäät... aika terästä me kyllä ollaan. Aika monessa jutussa myllytetty, yhdessä selvitty ja eteenpäin menty. Ei olla päästy helpolla, tosin pääseekö kukaan? Mutta nyt ollaan tässä, yhdessä terästä ja joka päivästä niin kiitollinen. Erityisen kiitollinen olen siitä mitä tämä henkinen kasvu on tehnyt meidän kahden suhteelle, sillä jos itse olen päässyt tämän vuoden aikana eteenpäin, niin sitä samaa on tehnyt myös meidän rakkaus. On upeaa, että saa jakaa elämänsä kumppanin kanssa, joka päivittäin sytyttää sut loistamaan, joka ei alenna vaan ylentää ja auttaa tavoittelemaan sitä sun täyttä potentiaalia, joka uskoo suhun ja joka pahimpanakin päivänä näkee sut kauniina ja maailman rakkaimpana. Ja joka on siinä sun vieressä vaan järkähtämättä vaikka sä itse olet ihan rikki ja haluaisit ehkä vain lakata olemasta. Niitäkin päiviä on ollut.

Viime vuonna juhlittiin vähän isommin, nyt otettiin palanen yhteistä aikaa ihan "vain" kahvilla, yhdessä ollen, jutellen, sitä me tehdään paljon, ollaan yhdessä, jutellaan, puhutaan, kaikesta. Ja se on yksi tärkeimmistä asioista, elämänenergian jakaminen.


Tänään pidettiin perhepäivää ja suunnattiin ystäväperheen luokse Kuopioon. Ihan mahtava päivä kaikin puolin.
Ennen ystäväperheen luokse menoa bongailin, että Kuopion taidemuseossa olisi näyttely kesän jäljiltä juuri vaihtunut ja "sattui" olemaan myös ensimmäinen sunnuntai-aukioloaikakin ja jotenkin "sattumalta" sieltä löytyi Eggert Pétursson, upea Elga Sesemann ja Järnefeltin Koli-aiheinen maalaus, jota en ollut ennen nähnyt. Ja kaiken eilisen jälkeen ja muutenkin kahden luovasti virtaavan viikon jälkeen tuo näyttely soi sielussa asti, jotenkin kaiken tunsi vieläkin vahvemmin.




Minun töideni ei tarvitse koskaan päätyä taidenäyttelyyn tai yhtään minnekään, eikä niistä kenenkään muun tarvitse koskaan edes tykätä, minulle riittää ainoastaan se, että voin luoda, voin virtauttaa sitä luovaa energiaa vapaasti ilman itsekritiikkiä, rajoitteita... Joka ikinen päivä kun kehoni tulee puhtaammaksi ja fyysisesti voimakkaammaksi, joka ikinen päivä myös se energia virtaa voimakkaammin ja voimakkaammin.

Se energia muuttaa minut ihmisenä sellaiseksi jota olen sydämessä tuntenut olevani.

Opeteltiin tyttären kanssa sairasloman läksyjä kotona. Hänen piti opetella mind map-tekniikkaa. Illalla virtautin itseäni mind mapiin, mitä minä haluan, että elämässäni tästä päivästä eteenpäin on?

Minä haluan rakastaa, olla rakastettu, haluan tuntea intohimoa kaikkeen mitä teen tai olen, haluan luoda, maalata, kirjoittaa, tanssia, liikkua, rakastaa ja kehittää minun kehoani, haluan antaa keholleni ja sielulleni puhdasta ruokaa, elää puhtaassa ympäristössä, elää lähellä luontoa, haluan olla ystävä, luotettu, peili, tuki, sielunsisko, haluan olla äiti, hörhö, hippi, peppi pitkätossu, elää myös siellä mun tyttären energiassa ja maailmassa, ymmärtää sitä kaikkea uutta, mutta myös näyttää, että voi olla ihan uudenlainen nainen. Voimakas, mutta herkkä, vahva, mutta hauras, rohkea vaikka pelottaakin ja että elämässä kaikki on mahdollista kun kulkee omaa Sielun Polkua.


Rakkaudella
iive

ps. ainii... ja hörhöyden uusi taso kaiken tuon edellämainitun lisäksi on tämä ja kuinka mahtavia viestejä ja palautetta sainkaan tästä instassa 💖 Lähtee nämäkin asiat ihan uudelle tasolle 💖


perjantai 21. syyskuuta 2018

Kuinka parantaa vastustuskykyä - totta vai ei?

Ai että kyrsii olla ihminen, joka tekee aivan sairaasti töitä sen eteen, että olisi terveenä! Ja sitten mitä tapahtuu? No flunssapa tulee tietenkin! Myönnän aivan suoraan, että olen kateellinen niille, jotka kertovat sairastaneen flunssan, niin joskus ehkä viisi vuotta sitten viimeksi! Kateushan siis kertoo suoraan siitä, että pidän hyvin tärkeänä sitä mitä heillä on ja minulla sitä taasen ei ole.

Terveyskirjaston artikkeli tuumaa asiasta seuraavasti:
Tehokkaita hoitoja (antibiootteja) infektioihin on ollut vasta 1940-luvulta lähtien. Niinpä siihen asti luotettiin elimistön vastustuskyvyn vahvistamiseen muun muassa kivennäisvesi-, ravinto- ja kylvetyshoidoilla, joita annettiin parantoloissa ja kylpylöissä. Elimistön altistaminen vaihteleville lämpötiloille ja ihon hierominen karheilla liinoilla, niin sanottu karaiseminen, olivat tapoja, joita käytettiin Suomessa vielä 1930-luvulla. 

Näiden luontaishoitokeinojen vaikutusta ihmisen infektioherkkyyteen on myös tieteellisesti tutkittu viime vuosikymmeninä. Kuumien ja kylmien kylpyjen vaihtelua, avantouintia ja saunaa ei ole pystytty osoittamaan tehokkaiksi, vaikka monien karaisua harrastavien kokemukset ovatkin myönteisiä. Ravinnon koostumuksen vaikutusta infektioherkkyyteen on selvitetty, ja eniten on tutkittu vitamiineista C- ja D-vitamiineja ja hivenaineista sinkkiä. Tavallista monipuolista ravintoa syövä terve henkilö ei näistä hyödy, sillä näiden aineiden ylimäärä ei tuo lisätehoa.

Perusterveellä aikuisella on keskimäärin 2–4 hengitysteiden virusinfektiota (flunssaa) vuosittain. Pikkulasten, ja erityisesti päivähoidossa olevien lasten vanhemmilla niitä on runsaammin, koska lapset tuovat viruksia kotiin. Myös tupakoijilla ja astmapotilailla on muita enemmän flunssia, tai ainakin ne kestävät tavallista pitempään. Monet vakavat tai toistuvat infektiot, jotka voivat kovastikin huolestuttaa ja häiritä arkea, ovat kuitenkin tavallisia vastustuskyvyltään terveilläkin henkilöillä. Esimerkiksi sellaisten yksittäisten vakavien bakteeritulehdusten kuin keuhkokuumeen, verenmyrkytyksen, sydänläppätulehduksen ja aivokalvotulehduksen taustalta löytyy hyvin harvoin yleistä vastustuskyvyn heikkoutta. (Terveyskirjasto)
Onko tosiaan niin, että siedettävä vain on ne "pikkulapsi"perheen kiertotaudit tai ne ei niin hyvät geenit? Eikö tosiaan mitään ole tehtävissä? Onko vain geeneistä kiinni se, että sairastummeko vai emme? Omaan korvaani 2-4 flunssaa kuulostaa aika paljolta, sehän on siis flunssa kerran puoleen vuoteen tai flunssa joka kolmas kuukausi. Itsellä on menossa tällä hetkellä tämän vuoden kolmas flunssa, joten keskiarvoissa mennään. Silti harmittaa kun itse tekee töitä todella sen eteen, että pysyisi terveenä ja sitten joku eines-rööki-kaljamuija (älä vedä herneitä nyt nenuun) ei sairasta flunssaa lähes koskaan.


Google antaa satoja tuloksia eri vinkkeihin millä taatusti pöpöt pysyvät poissa! Onko sinun vinkkisi joku näistä vai keksitkö vielä jotain lisää? (Suluissa perustelut vaikutukselle, jos sellainen nyt oli mainittu ja omia kommentteja). Ja kyseessähän oli siis netistä etsityt jutut, joten ovatko ne totta vai eivät? Kuka tietää?

💪 Liiku säännöllisesti - mutta ei liikaa
💤 Nuku riittävästi - mutta ei liikaa
🌲 Ulkoile (mutta ei varmaan liikaa?)
🕉 Joogaa (vähentää stressiä --> parantaa vastustuskykyä)
👭 Näe kavereita (vähentää stressiä --> parantaa vastustuskykyä (ainakin jos on hyvät kaverit))
🍷 Juo viiniä - mutta ei liikaa
💆 Käy hierojalla (vähentää stressiä --> parantaa vastustuskykyä)
👧👦👦👧 Karta lapsilaumoja! (Laitetaanko tähänkin, että vähentää stressiä --> parantaa vastustuskykyä 😁???)
☃ Kylmähoidot: Avantouinti, kylmäsuihkut ym.
🌟 Ole normaalipainoinen (hmm...)
✋ Pese käsiä, sopivasti - mutta ei liikaa
🚬 Älä tupakoi! (Tää on ainakin totta)
❤️ Ajattele positiivisesti

🍲 Syö monipuolisesti (ja näitä sitten riittää)

Kananmunat (valkuaisaineita, A-vitamiinia ja jopa kalsiumia)
kala (omega3, proteiini, D-vitamiini),
Bataatti (A-vitamiini),
Kreikkalainen jogurtti (probiootti),
Vihreä tee (antioksidantit)
Valkosipuli (allisiini eli antibakteerinen kemikaali)
Sienet (vähän kaloreita, B-vitamiinia, seleeniä, kaliumia ja D-vitamiinia, beetaglukaani voi parantaa vastustuskykyä ja voi myös ehkäistä syöpää ja kasvainten kehittymistä)
Herkkusieni (niasiini, riboflaniini, seleeni, antioksidantit)
Osterit (sinkki, mutta jos et ole ostereiden ystävä niin voit toki kokeilla kuningasrapua, naudanlihapihviä tai täysjyvämuroja joihin on lisätty sinkkiä 😃)
Kaura ja ohra (samoin beetaglugaanit)
Simpukat (seleeni)
Tee (teaniini)
Hunaja (antibakteerisia ominaisuuksia)
Mustikat (vähän energiaa, paljon vitamiineja ja polyfenoleja)
Seljanmarja (antioksidantit)
Acai (antosyaaneja eli antioksidantteja)
Vesimeloni (glutationi eli antioksidantti)
Kaali (glutationi eli antioksidantti)
Mantelit (E-vitamiini ja riboflaviini ja niasiini)
Greippi (C-vitamiinit, flavonoidit)
Vehnänalkiot (mm. sinkki, antioksidantteja, B-vitamiineja, kuitua, proteiinia ja hyvää rasvaa.
Pinaatti (folaattia, kuitua, antioksidantteja kuten C-vitamiinia)
Tee (polyfenoleja ja flavonoideja eli antioksidantteja)
Bataatti (beta-karoteenia, A-vitamiinia)
Parsakaali (A- ja C-vitamiineja ja glutationia)
Mustapippuri (tulehduksien ehkäisyyn)
Cayennepippuri (antiseptistä, kurkkukipuun)
Inkivääri (rauhoittaa vatsaa, auttaa tulehdukseen, vähentää flunssan kestoa)
Oregano (kurkkukipuun, oregano-öljystä hypetys netissä menossa)
Piparminttu (rauhoittaa vatsaa)
Timjami
Kurkuma (ehkäisee tulehdusta)

🌼 Syö vitamiineja ja sinkkiä – mutta, kyllä ihan oikein, ei liikaa! 😁

A-vitamiini
Maitohappobakteerit
Sinkki (tästä tutkimustuloksia, voi lyhentää flunssan kestoa)
B6-vitamiini
C-vitamiini
magnesium...

🍀 Superfoodit, uutteet, yrtit...

Pakuri (antioksidantit)
Ternimaito (elävät vasta-aineet)
Auringonhattu-uute
Molkosan
Oliivinlehtiuute
Erilaiset yrttiuutesekoitukset
Astaksantiini
Astragalusjuuri
Kissankynsijauhe (tää on siis kasvi, älä rupea syömään oman kissasi (tai naapurin) kynsiä 😁)
Lakritsijuuriuute
Rutiini (ei siis mikään tapa, vaan joku aine, rutiini???)
Muratti- ja timjamiuute
Kuusenkerkkä-kihokkisiirappi
Kuusenkerkkäsiirappi
Heinäratamouute
Nokkonen
Siankärsämö


🔥 Ja sitten vähän muuta... (ehkä vähän outoa?)
Juo vettä tyhjään vatsaan
Juo oliiviöljy-sitruunavettä (pääset eroon myös sappikivistä)
Juo omenaviinietikka-ruokasoodavettä, tyhjään vatsaan (aina tunti ennen syömistä)
Purskuttele auringonkukkaöljyä aamuisin (???) (eikös tää ollutkaan kookosöljy 😮??? Mä oon tehnyt ihan väärin 😂)


Tää lista on siis ihan älytön. Mistä siis voi tietää missä on se oma mahdollinen heikko kohta? No ei sitten varmaan mistään. Aika samantyyppinen juttu kiertää facessa ja se alkaa näin...
"Sanotaan että on terveellistä syödä omena päivässä, että lääkäri pysyy loitolla.
Sitten pitäis syödä yksi raaka sipuli päivässä, joka taas johtaa siihen, että kaikki pysyy loitolla.
Niin ja banaani, että saa kalsiumia.
Pitää myös syödä appelsiini että saa C-vitamiinia!
Ja on pakko juoda kuppi vihreää teetä päivässä (...ilman sokeria, ettei sairastu diabetekseen),jotta kolesteroliarvo laskee.
Pitää myös juoda kaksi litraa vettä (ja pissata saman verran, joka tuplaa vessassa käytetyn päivittäisen ajan).
Unohtamatta 2 dl jogurttia, joka pitää nauttia jotta vatsalaukun bakteerikanta pysyy terveenä.
Kukaan ei kyllä oikein tiedä, mitä nämä bakteerit ovat, mutta sinulla TÄYTYY olla niitä vähintään miljoona tai voit huonosti!" (ja tää jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...)
Oma projektini on tästä eteenpäin mehustaa 1 valkosipuli, puolikas sitruuna ja 3cm inkivääriä ja juoda se joka päivä. Miksi? Koska yksi ihminen netissä sanoi niin 😉 No tulee siitä kyllä aika hyvät fibatkin 💖

 – On hankala sanoa, miten paljon ihminen itse pystyy tasoittamaan huonoa tai hyvää vastustuskykyä. Varmaan aika iso osa vastustuskyvystä on luontaista herkyyttä ja toinen puoli on infektioiden tarjonta ympäristöstä. Eli luontainen, sisäsyntyinen herkkyys tai alttius infektioille kertoo sitä, miten herkästi sairastuu sanoo Hyksin infektiosairauksien klinikan ylilääkäri Asko Järvinen. (Yle.fi)
Että mitäpäs tästä nyt sitten oliskaan mieltä...

no silti

Rakkaudella
iive

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Voitko itse luoda oman elämäsi?

Pidän erityisesti ajatuksesta, jossa itse luodaan omaa elämää. Sitä voi kutsua oman elämän luomiseksi, manifestoinniksi, vetovoiman laiksi ja varmaan vielä paljon muuksikin. Toki asialla on myös varjopuolensa eli ajatus siitä, että myös ne vastoinkäymisetkin olisivat itseluotuja. Näinhän ei varmaan kukaan haluaisi ajatella. Tosin, luultavasti myös paljon muullakin on vaikutusta elämääsi, ei vain sinulla itselläsi, hyvissä ja huonoissa asioissa.

Mutta paljon on merkitystä sillä mitä elämästänsä ajattelee, sillä pystyy jo paljon määrittelemään millainen elämä on ja mitä siinä tulee tapahtumaan. Eikä se sinänsä ole mitään mystistä, vaan loppujenlopuksi aika yksinkertaista.


Muistan erityisesti kuinka jossain vaiheessa haaveilin pakkomielteisesti omasta talosta ja pihasta. Kärsin kerrostalossa ja häpesin myös omassa kodissani asumista, sillä minusta tuntui, että kaikki asuivat valtavissa lasiseinäisissä kalliissa talossa ja minä vain asustelin vuokrakolmiossa. Tämä synnytti minussa tunteen, että olisin jotenkin huonompi kuin muut. Elämä oli kohdaltani sujunut niin, että tässä hetkessä talolainan ottaminen oli mahdotonta, joten minusta tuntui, että minun on pakko asua näin, ettei se ole oma valintani.

Jossain vaiheessa elämä alkoi kuitenkin näyttää minulle myös sitä, mitä käytännössä ison asuntolainan kanssa eläminen saattoi tarkoittaa. Tuli talousnotkahdus, työttömyyttä, joku ei saanut asuntoaan myydyksi vaikka olisi halunnut, hometalouutisointeja tuli paljon vastaan ja valitettavasti osa näistä kosketti myös omaa lähipiiriä. Aloin miettiä onko unelmani talosta todellinen vai ympäristön luoma? Pikkuhiljaa hyväksyin tilanteen, että kotimme on nyt tämä vuokrakolmio tässä ja siitä alkoi muodostua kauniimpi ja rakkaampi. Tiedän, että kuukauden varoitusajalla voin lähteä tästä ihan minne vain ja talon kunto ei ole minun vastuullani. 3 vuotta sitten sain palstan, aivan kodin läheltä ja totesin ettei tässä suhteessa minulta puutu mitään. Loppujen lopuksi juuri mitään ei tapahtunut ulkoisesti, vaan henkisesti. Päästin irti kärsimyksestäni ja aloin olemaan onnellinen. Aloin rakastamaan kotiani sellaisena kuin se on ja mitä enemmän sitä rakastin, sitä tyytyväisempi ja onnellisempi elämääni tässä kodissa olin.

En kuitenkaan koskaan olisi ostanut (tai rakentanut) valtavaa lasiseinäistä lukaalia vaan omakotitaloni olisi ollut pikemminkin luokkaa boheemi mökki, jota taatusti olisi pidetty erikoisena sitäkin. Ehkäpä joskus tulen asumaan omakotitalossa tai sitten en. Täytyy myöntää, etten ehkä kaipaa kosteusvaurioiden pelkäämistä, remontteja, rännien uusimista, putkien jäätymistä tai mahdollista kattovuotoa niistä lumitöistä puhumattakaan. Olen oikein tyytyväinen, että ne kuuluvat jonkun muun vastuulle.

Olen tuumaillut myös luoneeni oman sairauteni ihan itse, itseasiassa aika monet sairaudet ovat oman luomisen tuloksia (mutteivat tietenkään kaikki). Fibromyalgia "laukesi" bikini challengeen osallistumiseni jälkeen. Vika ei ollut bikini challengen, oikein hyvä valmennus sellaiselle, joka siinä osaa käyttäytyä niin kuin pitää, minä en osannut. Valmennus oli itselleni aivan liian vaativa, se että osaa sinänsä tehdä ne treenit ei tarkoita sitä, että minulla olisi ollut tarpeeksi kuntoa tehdä ne. Kun hommaan lisätään kalorien rajoittaminen, itselle sopimaton ruokavalio, syömishäiriö ja oman kehon kuuntelemattomuus, armottomuus, perfektionismi ja erityisherkkä persoona. No tästä kaikesta voi syntyä aikamoinen soppa. Omalla kohdallani sen tulos oli fibromyalgia.

Tätä soppaa on korjattu nyt vuosia. Arvoin osallistumistani LIFWiin myös tämän vuoksi. Entä jos alkaisin taas vaatia itseltäni liikaa? LIFW oli kohdallani siis myös testi siitä, kuuntelenko itseäni vai kuuntelenko muita ja katsonko liikaa mitä muut tekevät ja mihin pystyvät.
Tulos oli kohdallani ihan ok. Mielestäni osasin tehdä asioita oman kuntoni mukaisesti ja joustaa sopivasti tietyissä jutuissa. Mutta kyllä siellä kyti se tietty palo ja halu olla parempi. Tätä ajatus- ja tunnekieroutumaa sai käsitellä aikalailla.

Usein myös ahdistukseni ovat vain oman ajatteluni tulosta. Loukkaannun ja sen jälkeen alan pyörittämään päässäni negatiivisia ajatuksia sen sijaan, että sanoisin suoraan, että hei nyt tuntui pahalle ja toinen voisi mahdollisesti sanoa takaisin ettei tarkoittanut sitä lainkaan niin. Halu tehdä kaikki asiat myös todella hyvin, siis monesti ihan liian hyvin, aiheuttaa myös ahdistusta, pahaa oloa ja huonoja fiiliksiä.

Mutta kuinka siis luoda elämään hyvää? Oman ajattelun ja tunteiden selvittelyn muuttaminen on haasteellista, mutta myös mahdollista. Isoimmissa asioissa pitää tehdä isompia muutoksia, laajemmilla alueilla ja se kestää pitkään.

Sitten on sellaisia pienempiä, yksinkertaisempia juttuja mitä voi tehdä. Ihan konkreettisesti.

Kuten vaikkapa se pyöräily mitä inhosin (ja jota saan kyllä tän flunssan aiheuttaman pyöräilytauon jälkeen työstää varmaan taas uudelleen...), mutta jota opin sietämään ja jopa jollakin tavalla tykkäämään siitä. Olihan se aikamoista hokea rakastavansa pyöräilyä, ääneen, mutta yllättävän tehokasta se oli.

Samoin on ollut tehokasta kotitöistä pitämään oppiminen. Inhoan pyykkien lajittelua tai astianpesukoneen täyttämistä. Ne hommat on vaan niiiiiiin ärsyttäviä! Kuitenkin ne ovat hommia, jotka on pakko tehdä, ainakin jos haluaa syödä puhtaista astioista ja kulkea puhtaat vaatteet päällä. Valintahan se on sekin. Näiden kanssa olen tehnyt paljon ajatustyötä, en ihan vielä voi sanoa pitäväni niistä tai edes aina jaksavani tehdä niitä, mutta nyt ollaan jo huomattavasti neutraalimmalla alueella. Ainakaan ne eivät sitä ärsytyskäyrää enää juurikaan nosta. Olen hyväksynyt tilanteen.

Tämä näkyy myös treeneissä, sillä jokainen hyvä treeniminuutti lisää hyviä treenejä eikä se tunnu enää niin tuskaisalta, henkisestikään. Liikunnallisesta elämäntavasta syntyy rutiini ja sen vähentyessä tai puuttuessa, keho ja mieli alkavat luonnollisella tavalla antamaan signaaleja liikkumaan lähtemisen puolesta. Jos taas oletusarvoisesti työpäivän jälkeen lysähdät sohvalle sarjamaratonin ääreen... niin, no sitä tulet varmasti tekemään useimpina päivinä siitä eteenkinpäin.


Uusin asia elämässäni on Bullet Journal. Sain aivan mielettömän inspiraation rueta tekemään sellaista. Ensin pidin sitä vain oman elämän tutkiskeluna, etenkin naiseuden suhteen, mutta nyt jo on selvää, että siitä tulee niin paljon enemmän.
Bullet journal on henkilökohtainen kalenteri, jota täytetään itse tyhjään vihkoon. Oikeastaan bullet journal – eli tuttavallisemmin bujo – on yhdistelmä kalenteria, päiväkirjaa ja erilaisia listoja. Sen avulla voi seurata omia mielialoja ja merkitä muistiin kivat sattumukset.
Bujoon liittyy mindfullness-käsite: kun päässä pyörivät asiat kirjataan järjestelmällisesti ylös, ne eivät enää stressaa ja kuormita ajatuksia ja mieli pysyy vapaana. (ET-lehti)
Ajatus Bujosta syntyi kun en löytänyt itselleni mieleistä kalenteria mistään. Ehdottomasti paras puoli bujossa on itse tekeminen. Suurin osa tämän hetkisestä luovuusblokista syntyy pelkästään harjoituksen puutteesta. Kymmenen vuoden luovuusblokki kun taas syntyi taidekoulusta ja sen tuomista paineista, elämän romahtamisesta ja ylipäätänsä kaikesta shitistä, joten aikamoista on että tämä blokki on nyt selvitetty. Mutta jos ei kymmeneen vuoteen ole piirtänyt tai maalannut mitään, ei voi olettaa olevansa samalla tasolla kuin silloin kun piirsi ja maalasi lähes päivittäin. Bujon luominen lisää luovuutta ja harjaannusta, niin piirtämisen kuin kirjoittamisenkin osalta, mutta helpommin, sillä siinä ei sinänsä tarvitse luoda mitään mieltä räjäyttävää taidetta. Oma bujoni tuskin tulee olemaan valmiiksi listoitettu tai ruudutettu, sillä se tuntuu aivan liian rajoitetulta. Tekstiä kun saattaa syntyä päivässä 2 lausetta tai 2 sivua.

Erilaiset listat ja kalenterit ovat bujossa myös suosittuja. Omasta bujostani löytyy Kuukalenteri-johon on merkitty kuun kierron vaiheet, sekä kuukautiskierron vaiheet.
Lisäksi löytyy myös mood tracker, jonka itseasiassa tein juuri, sillä tuosta ET-lehden artikkelista löytyi minulle sopiva tyyli. Aiemmin näkemäni ovat olleet sellaisia väreillä merkittyjä ja vaikka ovatkin olleet hienoja, niin jokin niissä ei ole iskenyt... haluan, että bujoa voi aina täyttää halutessaan vain yhdellä kynällä - kymmenen värikynän sijaan.
Prismasta bongasin myös aivan ihanan kirjan! Edullinenkin oli, mutta en sitä kuitenkaan ostanut, sillä hoksasin tämän sopivan täydellisesti myös bujoon ja halusin ehdottomasti yhdistää nämä kaksi asiaa. Kyseessä oli 52 listaa onnellisuuteen. Jäin hommaa siis pähkäilemään ja miettimään toteutusta, mutta yllätyksekseni nämä listakysymykset löytyivät suoraan myös netistä.

Sijoita itseesi hetki aikaa viikossa - hämmästyt, miten elämäsi muuttuu vuoden kuluessa.
Mitkä ovat olleet elämäsi parhaita päätöksiä? Mitkä asiat saavat sinut onnelliseksi? Entä mitä olet tehnyt oman onnellisuutesi eteen tänä vuonna?
Listaamalla itsellesi tärkeitä asioita etenet askel askeleelta kohti onnellisempaa elämää ja opit kiitollisuutta. Elämänilo ja tasapaino ovat helpompia saavuttaa, kun sanoitat elämääsi, jäsennät tavoitteitasi ja keskityt siihen, mitä oikeasti haluat. Maailmalla suurmenestyksen saavuttanut 52 listaa onnellisuuteen on koukuttava työkalu todellisiin tuloksiin. (WSOY)
Aion tätä listaa täyttää jatkossa myös tänne blogiin tai ainakin kokeilen miltä se tuntuu. Teen tälle luultavammin oman sivun tuohon välilehtiin, sillä niin fiiliksissä olen tästä ja uskon täysillä että tämä toimii.

Sillä jokainen hyvään ja positiiviseen ajatukseen käytetty minuutti lisää niitä minuutteja elämään. Sama tietysti toimii myös päinvastoin. Näin minä uskon. Joten jatkossa minulla on nyt kaksi uutta välinettä lisää luoda tuota hyvää ja myös käsitellä niitä negatiivisia juttuja elämässä, sillä pelkkään positiiviseen ajatteluun taas en usko. Meidän on syytä tuntea ja kohdata rehellisesti myös ne varjomme, sillä jokaisessa meissä ne ovat.


Luin viime viikolla Echart Tollen Uusi maa-kirjan. Itse voisin kirjoittaa kokonaisen kirjan siitä, mitä  kirjan lukeminen minussa herätti. Paljon yhteneväistä sillä on myös näiden edellä kirjoittamieni asioiden kanssa. Olen vielä kovin alkuvaiheessa, mutta kuitenkin, tiedostan asian olevan olemassa ja olen siis jo aloittanut. 

Päämääränämme ja kohtalonamme on uuden ulottuvuuden tuominen tähän maailmaan. Tavoite toteutuu, kun ihmiset elävät tietoisesti ykseydessä kaikkeuden kanssa ja liittyvät maailmankaikkeuden älyyn.

On olemassa kolme modalitettia, joiden avulla voit kytkeä elämäsi maailmankaikkeuden luovaan voimaan. Modaliteetti merkitsee perustavanlaatuista energiataajuutta, joka soljuu tekemisisiisi ja yhdistää toimintasi maailmassa paljastuvaan havahtuneeseen tietoisuuteen. Havahtuneen toiminnan kolme modaliteettia ovat hyväksyminen, nauttiminen ja innostus.

Hyväksyminen - tämä tilanne ja hetki vaatii minua juuri nyt tekemään näin, ja siksi toimin mielihyvin tällä tavoin. Näin toimiessani olen sovussa toiminnan kanssa (niinkin yksinkertaisissa asioissa kuin vaikkapa ne pyykit tai tiskit). Tällöin minussa on rauha, joka virtaa tekoihini.

Jos et voi nauttia puuhastasi tai et voi hyväksyä sitä, lopeta se. Muuten et ota vastuuta ainoasta asiasta, josta voit olla vastuussa: Tietoisuudentilastasi. Jos et ota vastuuta siitä, et ota vastuuta elämästä.

Nauttiminen - Kun teen vallitsevasta elämästäni keskipisteen menneen ja tulevan sijaan, kykyni nauttia tekemisestä parantuu merkittävästi. Positiivinen myönteinen muutos saapuu elämääni paljon todennäköisemmin jos voin nauttia siitä, mitä teen jo nyt - sen sijaan, että odottaisin ensin muutosta, jotta voisin nauttia tekemisestä. Tämä heijastuu juuri nyt elämässäni todella paljon, etenkin elämäntapamuutoksen suhteen. Nautin niin valtavasti matkastani, LIFWistä, treeneistä, liikkumisesta, joogasta, ruuista joita syön, että olen onnellinen jo nyt enkä vain odota sitä päivää kun olen täydellisessä vaakalukemassa.
Myös bujon tekeminen on nautinnollista. Piirtäessäni olen suoraan yhteydessä juuri tähän hetkeen, nautin, virtaan, olen luova, en ajattele enkä ajattele etenkään pahaa tai negatiivista.

Innostus - haluan olla innoissani joka päivä edes jostain, sillä ilman innostusta elämä on vain... varmaan tiedätte? Ei sitä oikein voi edes kuvata kuinka latteaa se on. Innostus on voimaa, joka siirtää mielen haaveet fyysiseen ulottuvuuteen.

Violetit tekstit lainauksia kirjasta Eckhart Tolle - Uusi Maa


Rakkaudella

iive