keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Leppäkertun koti

Kolmas aikamoisen hyvä päivä putkeen!

Voiko olla totta, että alan parantua?

Vieläkin varhaiset aamut ovat vaikeita kun oksettaa, mutta kunhan pääsee liikkeelle niin olo alkaa olla aika normaali. Iltaisin ennen nukkumaanmenoa, lääke tekee olon kurjaksi, mutta se häviää nukkumalla eli ei enää unta häiritse.


 Meillä muuten eräs neitinen on erittäin ihmeissään. Äiti, eihän täällä kasva mitään!!!
Tottahan se on jos ei rikkaruohoja lasketa. Niistäkin näkysällä on vain juuret.


Kasvihuone numero kaksi on nyt valmis. Maksoi 0 euroa. Laudat ilmaisia ja muovi jämää. Kohta pääsevät tomaatit ja paprikat tuonne kokeeksi kasvamaan.



Palstalla on uskomaton määrä leppäkerttuja, ihania <3

iive

tiistai 29. toukokuuta 2012

Aivan pihalla

Palstahommat ovat alkaneet viimein ja onneksi olo on jo sellainen, että tuolla pystyy jotain jo tekemäänkin. Tai on ainakin ollut nämä viimeiset päivät, huomisestahan ei ikinä tiedä, MUR!


No, mutta iloitaan siis näistä kahdesta hyvästä päivästä monen huonon päivän jälkeen, sillä Joensuun kävelyinnostuksen ansiosta olinkin sitten viikonlopun aivan sippi.

Palstalla siis on tullut kuopsuteltua rikkaruohoa, iloittu lasten innostuksesta sillä aivan oman palstani lähellä on mitä ilmeisimmin jonkin koululuokan (tai kerhon) yhteisprojekti. Siellä ne tenavat kaivoi maata ja kitkivät. Taisivatpa päästä jo siemeniäkin laittamaan. Aivan mahtava homma, että  tekevät tuollasta, sillä mitenkäs muuten kaupunkilaistenavat oppisivat?

Palstavihollinen numero YKSI!

Ja kyllä tuolla palstalla onkin oppimista, sillä voi pentele sitä rikkaruohon määrää ja savipaukkua. Kaikista kamalin on leskenlehti.
Leskenlehti (Tussilago farfara) on asterikasveihin kuuluva monivuotinen, matalakasvuinen kasvi. Leskenlehden juurakko on pitkä, haarova ja suomuinen ja se voi kasvaa jopa 70 cm syvyyteen. Edellisenä syksynä lehtiruusukkeisiin kehittyneet kukintosilmut kasvavat kukkiviksi versoiksi keväällä ennen uusien lehtien ilmestymistä. Lehdet ovat kooltaan 10–20 cm leveitä, herttamaisia tai munuaismaisia, halkoisia ja epäsäännöllisesti nirhalaitaisia. Päältä lehdet ovat lähes kaljuja, alta tiheästi vaaleakarvaisia. Lehdet tukahduttavat tehokkaasti muun kasvillisuuden ja takaavat osaltaan leskenlehdelle elinvoiman, jonka vuoksi se saattaa kukkia samalla paikalla hyvinkin sinnikkäästi vuodesta toiseen. (Lähde: wikipedia)
Jos tuota peltoa ei kitkisi ollenkaan, niin se kasvaisi lähes pelkästään leskenlehtiä. Jo viime vuonna ihmettelin mikä on tämä hirveä kasvi, mutta nyt kaivettuani maan alta nuo ylläolevassa kuvassa näkyvät kukintosilmut vai mitkä lie mykyt niin tajusin kuka viholliseni on.

Mut hei Leskenlehti! I will BEAT you!

Armaani mun raahasi mulle vähän multaa ja todistetusti on nyt testattu, että yks farmari Bemmi mahduttaa sisälleen 420litraa multaa, 3 ihmistä, yhden golf-bägin, lautoja sekä kasan sekalaista tavaraa.
On myös todistettu se, että vanhan Emmaljungan vaunut kestävät 4 x 60litran multasäkkiä hajoamatta! Mitähän tuo olis kiloissa? Ehkä jonku 25kg säkki? Eli 100kg!!!

Tänään on ollutkin monta ilonaihetta! (oikein pelottaa huominen...) Kotona odotti vielä aivan todellinen yllätys, sillä työnantaja oli muistanut minua kukkalähetyksellä. Työpaikkani (tai siis yritys) täyttää nyt 10v ja ilmeisestikin meitä on muistettu kukin. Kyllä miulla vain on mahtava työnantaja!


Kiitos Rakas kun jaksat mua <3
(ja raahasit ne 420 litraa multaa mulle ja mun kasveille)
Olis ollut mulle tekemätön paikka.

Kiitos ihana työnantajani kauniista muistamisesta
ja siitä ettei kertaakaan ole valitettu siitä kuinka kallis olen sairastaessani.
Lupaan olla oikein ahkera kun olen taas terve :)

Kiitos elämä kun vähän ehkä tuntuu, että se vois ehkä vähän mulle hymyillä.

iive

perjantai 25. toukokuuta 2012

Perhosia ilmassa - päiväni kuvina

Eilen oli mahtava päivä!

Oikeasti nyt alan jo olla hyvin, hyvin, hyvin toiveikas "parantumisesta" tai pikemminkin ehkä palautumisesta.

Aamupäiväkoomailun jälkeen tunsin olevani valmis ja niinpä suuntasin kohti Botaniaa. Moikkailin vähän papukaijoja, ihastelin perhosia, nautin tropiikista ja kaikista kauniista kasveista.

Ilmari ja Lasse tässä hei!
Muitakin papukaijoja oli, mutta Juuso jurnotti ja toisella papukaijapariskunnalla oli vauva, joten ne jätin suosiolla rauhaan.


Muistan lapsena käyneeni joensuun "kaupallisessa" perhospuutarhassa ja se oli ihmeellistä. Ihan yhtä ihmeellistä se oli nytkin, tosin välillä vähän vainoharhaisen tuntuista kun perhoset tulivat päälleni kököttämään. Siitä en ehkä ihan pitänyt.


Botaniassa harjoittelin valokuvausta oikein urakalla. Perhosista sainkin hyviä kuvia, mutta jotenkin itse kasvihuoneita ja kasveja oli hankala kuvata. En oikein nähnyt niiden yksityiskohtaista kauneutta.


Ulkopuutarhassa olevia kasveja ja kukkia olikin jo paljon helpompi kuvata ja hahmottaa.


Matka kohti keskustaa kävi pienen siirtolapuutarha-alueen läpi ja voi ihanuus mitä puutarhoja sekä teräs-tätejä! Huomasi, että nämä tädit olivat todella tehneet elämässään jotain. Ei painanut kuokka eikä kirves. Ei ollut näköpiirissä terveyskeskuksen vuodeosasto.

Sillan alla...
Kävelin ensin pitkin Pyhäselän rantaa ja sitten siirryin Pielisjoen varteen. Kätköjä yritin bongailla, mutta aika paljon oli porukkaa liikenteessä. Mutta oli ihana nähdä kuinka paljon ihmisiä oli liikkumassa. Rannalla olevat teinitkin pelasivat eivätkä vain notkuneet!


Joen rannalla hilpeyttä herätti nuori rokkari-perhe, joka oli vesi-ilmapallosotaa :) Tätä täytyy testata kotona, sillä niin hauskaa näytti perheen juniorilla olevan kun sai täysiosuman äitiinsä.



Mattolaiturilla kauhistelin veden virtausta, tummaa pohjavirettä. Tuonne sitä on lapsena hypitty. Ihme ettei meistä kukaan hukkunut!


7km kävelyn jälkeen maistui jo ruokakin ihan eri tavalla ja kipaisimme Rossoon syömään kun teki mieli pitsaa.


Mies kävi sulattelemassa pitsat pois rangella ja mie istuin puutarhapenkillä ja söin suklaajäätelöä ;)
Loppuilta menikin kätköillessä, tosin todella huonolla menestyksellä. Puhelimien GPS:t eivät toimineet, tulva oli syönyt eräänkin kätkön ja muutenkaan ei oikein onnannut.

Lisäksi kummastelua herätti kadonnut hevostalli. Maneesi oli ja kaikkea, mutta missä hevoset ja tallit? Edes google ei tiennyt tähän vastausta.
 

Mut nähtiin me siili ja ruskeapäinen sorsa ja pupu ja käveltiin taas lisää ja nautittiin kesäillasta ja toistemme seurasta ihan vain kahdestaan pariskuntana, joten ei huono sekään.


Salakuvaaja iski kun toisella kädellä laittelin kätköä paikoilleen ja toivottelin samaan aikaan Lintuselle hyvät yöt.


Illan viimeinen kätkö, pyöritti ja pyöritti ja pyöritti. Voi prkl..... ei löytynyt, HÖ!
Mutta kilometrejä kertyi kyllä yhteensä päivän aikana kymmenkunta vaikka illan kätköilyt tehtiinkin autolla. Sen verran pyöritytti.

iive

torstai 24. toukokuuta 2012

Joensuu

Eilen saavuttiin Joensuuhun.
Matka oli melkoinen, ensin pakkaamiset ja sen jälkeen autossa istuminen kun oksetti. Huono olo herätti jo viiden aikaan aamulla.

Onneksi iltaisin ennen lääkkeen ottoa on jo ihan hyvä olo, joten pienen hotellikuoleman eli päiväunien jälkeen suuntasimme syömään ravintolaan ja sitten ajelemaan ympäriinsä. Päädyttiin Kontioniemelle tsekkaamaan paikallinen golf-kenttä, joka oli ihan tyhjä! Näköjään väylät vielä talvigreeneillä, ehkäpä siitä johtui tyhjyys.

Ihan golf-kentän vieressä oli mahtavan näköinen rakennus Kontiolinna, joka on aiemmin ollut parantola ja nykyään googlen mukaan Hyvinvointikeskus (mitä toi nyt sitten mahtaa tarkoittaakaan?) ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Hiljaista oli pihamaalla. Tämä paikkahan on tuttu hotellina Karjalan Kunnaat tv-sarjasta!


Höytiäisen rannasta käytiin tsekkaamassa pari aika nokkelaa kätköä ja vähän käveltiin. Kurkisteltiin SF-filmikylän laitamilla, tyhjää oli, ei näkyny Franzeenia ;) yks vanha setä oli tienoolla lenkillä.

Pakuria?

Pyhäselkä, Venesatama

Höytiäisen ilta-aurinko paransi mua niin, että päädyttiin vielä Pyhäselän rannoille koluamaan yhtä kätköä, jota ei sitten kyllä löytynyt :( Mutta löytyi lapsuuden uimaranta, josta miulla on jotenkin ihmeellisen rakkaat muistot. Mitään en muista, että miksi? Mutta kaipaus paikkaan ja hyvä olo sinne saavuttaessa... Kyllä sielu lepäsi.






Tänään ajattelin kävellä Botaniaan - kasvitieteelliseen puutarhaan ja perhospuutarhaan harjoittelemaan valokuvausta. Jos jaksan ja jos kerkeän ennen kuin mies vapautuu töistä. Tänään onkin vedetty koko aamu hotellikuolemaa ihan urakalla, sillä juuri heräsin ;)

iive

tiistai 22. toukokuuta 2012

Päivä jotain???

Kakkostason lääkitystä on nyt syöty useampana iltana ja vierailulla on käynyt öisin mm. taajamajuna ja pendolino, sillä niin räjähtänyt ja muussaantunut olo on ollut aamuisin. Wc-pönttöäkin on saanut taas morjestella oksujen merkeissä. Muuten olo on päivisin vallan hömelö ja väsynyt, iltaisin vähän helpottaa hetkeksi.

Onneksi Parlodelin hoitotaso ainakin toistaiseksi on nyt sitten se 1tbl eli nostoja ei ennen syksyä ole odotettavissa. Syksyllä taas lääkäriä ja aivojen MRI:tä ja verikokeita roppakaupalla luvassa. Mutta NYT saan vain toipua tästä lääkkeen aloituksesta ja nauttia kesästä. Sairasloman loputtua alkaa kesäloma ja sitten heinäkuussa alkaa taas työt. Toivottavasti töiden tekeminen on jo silloin helpompaa mm. vuorokausirytmin muutoksista toipumisineen.

Huomenna suunnataan nenä kohti Joensuuta. Mies lähtee taas sinne töihin ja itse pääsen tekemään hotellikuolemaa. Oi mikä nautinto! Lintunen ja koiruudet menevät Mamman luokse hoitoon, joten tiedossa on nukkumista, hotelliaamiaisia, nukkumista jaaaa...

Vois käydä uimassa tai kätköilemässä tai kävelemässä. Jos vain olotila sitten sallii. Uskoisin kuitenkin olon helpottuvan tässä jo ihan muutaman päivän sisään ja sen jälkeen haaveilen jo kuntoutumisen alkamisesta.

Oli miten oli, matkalle lähtee pakkuuseen uikkarit ja juoksukengät (voi niillä kävelläkin), sekä jotain muuta urkkakampetta. "Kalenterista" on myös varattu aikaa paikalliselle ihanuudelle eli täältä tullaan Hyve&Pahe :)

Kuva: Hyve & Pahe

Hyve&Pahe

Hyve&Pahe sijaitsee Joensuun keskustassa, kävelykadun sykkeessä, idyllisessä elokuvateatteri Tapion talossa. Alakerran suklaakahvila Pahe sulattaa sydämet taivaallisella suklaaherkuillaan, sekä monenlaisilla kylmillä ja kuumilla juomilla. Yläkerran Hyve ravintolassa nautit toiveittesi wokkiannoksen, salaatti-antipastipufeen tai istahdat hyvän erikoiskahvin ääreen nauttimaan turkoosista tunnelmasta. 

Näitten kakut on vaan NIIIIIIIN hyviä!

iive

ps. Pudotuspeli arpoo, käyhän kurkkaamassa KLIK!

lauantai 19. toukokuuta 2012

Hyvä olo

Kroppa on alkanut tottua Parlodeliin ja pari päivää on ollut ihan vallan hyvä ja energinen olo. Tänään olisi vuorossa lääkityksen nosto eli tuplaus. Puolikkaan tabletin sijasta pitäisikin syödä kokonainen. Tämä olisi oikeastaan pitänyt tehdä jo eilen illalla, mutta koska mies on tänään koko päivän pois ja meillä on yhdet kivat pienen ihanan synttärit tiedossa niin ajattelin siirtää lääkelisäykset tähän iltaan.

Toisaalta kovasti houkuttelisi jättää mokoma pilleri vasta sunnuntaille... ja nauttia aurinkoisesta sunnuntaista hyvällä ololla, hyvin mielin. (Urheilla vähän) Se vain pitkittäisi koko hommaa entisestään, mutta toisaalta pienet hengähdystauot ei tosiaankaan olis pahitteeksi. No illalla sit sen näkee.

Viime viikolla tauotin salijäsenyyteni elokuun loppuun asti. Johan tuo jo oli monta kuukautta ihan käyttämättömänä, maksut vain lähtivät tililtä. Oli myönnettävä itselle ettei minusta ole rautaa nostamaan vielä hetkeen. Ehkä jos voimaa ja taustaa olisi ollut enemmän niin sitten, mutta kun kaikki oli niin alussa. Onneksi kesä on helppoa harraste-aikaa jos vain pystyy tekemään ja parvekkeen alla pyörii kentällä jumpat ja kuulat monta kertaa viikossa.



Eilen sain kuulla kamalia uutisia liian nuoren ihmisenalun äkillisestä poismenosta ja se pysäytti. Niin vaan elämässä voi tapahtua mitä vain milloin vain. Rakastakaa toisianne ja itseänne, pitäkää toisistanne huolta, sillä ikinä ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Älkää tuhlatko elämäänne joutavanpäiväisiin murheisiin vaan eläkää sitä, juuri nyt eikä huomenna.

iive

torstai 17. toukokuuta 2012

Helafiilis!

Tänään oli Jyväskylässä viimein Helafiilis-tapahtuma. Jos olisin ollut kunnossa niin olisin käynyt tuolla vähän juoksemassa, mutta olosuhteet on nyt toiset, eli suuntasimme SuperTouhulaan Lintusen kanssa koko perhe.


Kuvat: Keski-Suomen Liikunta

Keski-Suomen Liikunta järjestää yhdessä JJK:n, JKU:n sekä Kirittärien kanssa liikuntapäivän, jonka tavoitteena on innostaa ja kannustaa keskisuomalaisia perheitä viettämään liikunnallinen helatorstai.  Tapahtuman kautta nostetaan esille keskisuomalaisten urheiluseurojen merkitystä lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tapahtumapäivästä on tarkoitus synnyttää keskisuomalainen perinne, jota järjestettäisiin tulevaisuudessa myös muilla paikkakunnilla.

Aikaisemminkin noita Liikuntapeuhuloita on Hippoksella järjestetty ja mekin ollaan niissä käyty kun on vain pystytty, mutta liian harvoin on päästy. MUTTA nyt päästiin ja vaikka en olisikaan sairaslomalla niin silti tämä oli mulle merkattu tärkeänä vapaapäivätoiveena.

Nyt tapahtuma oli hieman erilainen, sillä paikalla oli paljon eri urheiluseurojen lajiedustajia, jotka olivat kyllä ihan huippuja esitellessään lajejaan. Itse bongailin lajeina ainakin jalkapallon, pesäpallon, sählyn ja joukon yleisurheilulajeja. Mahdollisuus oli myös heitellä koreja, kokeilla sulkapalloa, ja touhuilla hyppynarujen, hulahula-vanteiden ja twist-nauhojen kanssa.

Kaikkea varmaan kokeiltiin paitsi aitajuoksua, sulkapalloa, pesistä ja korista. Näihin oli Lintunen vielä vähän "pieni".


Meidän mahtava jalkapalloilija <3


Itsekin pääsin pinkomaan ihan tosissaan Lintusen kanssa. Onneks on hyvä päivä tai no silloin ois juossut mies (joka sekin kyllä sai touhuta myös oman osansa "omien" lajiensa parissa).


Pituushyppy hiekkalaatikkoon (Lintusen sanoin) taisi olla yksi vaikuttavimmista lajeista :)


Eikä seiväshyppykään tainnut paljoa kakkoseksi jäädä. Näitä olisi haluttu hyppiä uudestaan ja uudestaan.


Lopuksi vähän palautusjuomaa, että jaksaa nukkua päikkärit. Varsinainen lounas syötiinkin jo ennen tuonne menoa. Täytyy sanoa, että kyllä ne lapset vaan jaksaa mennä kun itse vaan muistaisi ja kannustaisi menemään.

Nyt on koko poppoo sippi, joten miekin taidan painua vähän päikkäreille ja odottelen sadetta ja sitä ukkosta. Tänään sai ensimmäistä kertaa olla t-paitasillaan ulkona vaikka todella painostava sää onkin.

iive

tiistai 15. toukokuuta 2012

Uusi elämä, päivä 4

Huh,
Tänään jo ihan hyvä päivä ollakseen. Oleminen tarvitsi kyllä edelleen yli 12h yöunet, mutta herätessäni olin suhteellisen pirteä ja voimieni tunnossa päätinkin käydä askartelukaupassa. Iiven ihmetyksistä sitten taas näkyypi mitä on tullut tehtyä...

Mitä sitten tein eri tavalla?
Lääkkeen ohjeessahan lukee: Nautitaan ruuan kera.
Ruuaksi ei sitten riittänyt toissailtana yksi jogurtti.

Eilen sen sijaan söin kaksi leipää, 2dl minttujäätelöä <3 oih! ja vielä yhden jogurtin. Sinne sekaan se pillerikin sitten sujahti eikä tullut paha olo.

Nytpä sitten mietinkin, että mitä ihmettä? Iltasyöminen kun ei olisi niiiiiin kauhean hyvä juttu, mutta ilmeisesti nyt on siitä oltava välittämättä. Muutenkin olen syönyt silloin kun on ollut nälkä (ei kovin useasti) ja silloin kun lapsella on ruoka-aika (jotain väkisin, pääasiallisesti salaattia). Sitten kun on kunnolla nälkä, niin silloin ruoka kyllä maistuu, onneksi, toisin kuin edellisen lääkkeen kanssa.

Herkkuasioita olen nyt miettinyt ja jotenkin jopa niihin kyllästynyt, eikä niin himotakaan, ihmekumma.

Johan se meinasikin olla taas ihan holtitonta koko meno ja pakko se juna oli pysäyttää, kun huomasin lapsenkin niitä turhan usein mupeltavan. Ei kuulu lapsen syödä herkkuja joka päivä! Ei ole ennenkään syöty, eikä syödä nytkään.

Tämä asettaa tietenkin minut mielenkiintoisen haasteen eteen. Koska lapsi ei saa herkkuja, en minäkään saa, paitsi silloin kun lapsi nukkuu. Ja onneksi niissäkin on nyt pysytty jäätelöasioissa, lähinnä muutamassa tikkujäätelössä (pahassa olossa kyllä enempi) per päivä ja eilen täytyi ostaa tuota minttua litraisena kun se vaan on niin hyvää, raikasta. Enkä sitäkään syönyt koko pakettia, hei :)

Jaksoin ihan aktiivisena olla koko päivän, välillä huono-olo piipahti kylässä, mutta se helpotti kun istui hetken. Voi kun tämä jatkuisikin näin ja paraneminen alkaisi todenteolla.

Kukkia ja basilikaa olen istutellut tänään useamman purkin. Tomaateille tein jo istutuspenkit kasvihuoneeseen valmiiksi, on salaojat ja lannoitteet ja mullat ja kaikki.

Nyt pitäisi suunnitella kuinka ihmeessä kastelen kasveja muutaman otteeseen kun olen ensin n. 3pvää poissa (ei paha) ja sitten viikon? Anoppi olis aika hyvä, mut viimeksi se hukutti kaikki mun kasvit :( Kai se on jokin tsydeemi keksittävä...

<-- Kuva kertoo mielialastani ja toiveistani. Yhtä keväisen jännittynyt ja raikas olen kuin narsissi.

Nyt istahdan tv:n ääreen ja edes venyttelen ettei koko kroppa nyt aivan jumiutuisi.

iive

maanantai 14. toukokuuta 2012

Uusi elämä päivä 3

Ääh.
Tänään ei todellakaan hyvä olla.
Yöllä oksetti, pyörrytti, puristi rinnasta (sydämestä???) ja kutitti! Voi vee, mun selkään on tullut aivan törkeä ihottuma tuosta lääkeestä. Niin kuin entiset ihottumat ei riittäis. MUR!

via weheartit.com

Tänään ei kyllä pysty yhtään mihinkään. Surffaan siis netissä, luen ja nukun.

iive

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Äitienpäivä

Kolmen Koon päivä.

Kukkia, Kätköilyä ja Kullanmurusia.

Olen onnellinen lapsi, äiti ja puoliso <3






Kätkönvartija

Löytyi 4/6. Kaksi kätköä jäi loggaamatta kun oli liikaa populaa. Eräässä paikassa GPS osoitti suoraan känniseen emäntään, joten keskeytimme tutkinnan. Mielenkiintoinen oli kyllä päivä"kalja" paikkavalinta hänellä... Toisen paikan oli vallannut aasialainen perhekunta picnik-eväineen, olis varmaan kyllä ollut hyvät sapuskat.

Olen väsynyt mutta onnellinen, uusi lääke tuntuu edelleen lupaavalta.

iive

lauantai 12. toukokuuta 2012

Uusi päivä 1

Huh,
eilen ensimmäinen kerta lääkettä massuun ja kyllähän sitä naama taas vähän venähti kun luki noita "tuoteselostuksia". Nyt on sitten meikäläisellä 3 vuoden tipaton urakka tiedossa jos tämä lääke on sopiva, sillä hoitojakso näin ensisijaisesti on yleensä sen 3 vuotta ja tämä lääke kun nyt ei ole alkoholin kanssa niin kauhean yhteensopiva. No, niin kuin mie hirveästi muutenkaan läträisin. En edes muista milloin olisin viimeksi juonut jotain alkoholipitoista? Nightwishin keikalla varmaan (Yks siideri ja minttukaakao...) ja se keikka oli joskus pari kuukautta sitten. Sitä ennen???
Autollakaan ei saa ajaa vähään aikaan, tai ei se ehdoton kielto ole, mutta ei suositella. Sivuvaikutus-listasta löytyivät nimittäin taas näköhäiriöt ja äkilliset nukahtamiset.

Lääke vaikuttaa todella positiiviselta yllätykseltä, tosin aloitusannostuskin on hyvin pieni. Huomennahan olotila voi olla sitten toinen... Ollaan kuitenkin positiivisia :) Illalla lääkkeen oton jälkeen olin "aika" todella töttöröö ja yö oli levoton. Hieman on epäselvää mikä oli unta ja mikä ei.

Aamulla olo oli pöhnäinen, mutta piristyin kuitenkin hieman. Kaupassa käytiin ja kirjastossa hissukseen, sitten olikin tämä muitsu ihan tööt, että väsyttää ainakin näin aluksi.
3h päikkäreiden jälkeen olo alkoi olla jo ihan "normaali", siis tää mun normaali voi vee kun väsyttää. Huonoa oloa kuitenkaan ei ollut ja niinpä mies sai mut houkuteltua seurakseen pikaiselle golf-kauden avaukselle.
Teki kyllä todella hyvää!

Ja täytyy kyllä sanoa, että lapset on todellakin luotu liikkumaan ja me aikuiset tuhotaan se luontainen liikkuminen. Lintunen veti kentällä 2,5km (+ vähän päälle) juosten, kuperkeikkoja tehden, kävellen, heiluen, pomppien... väsymyksestä ei tietoakaan, saati kunnon loppumisesta. Meidän kenttä on vielä aika haastava kun on ylä-ja alamäkeä koko ajan ja ihan kiitettäviä nousuja vieläpä.

Mie keskityin hissuttelemaan ja kuvaamaan. Näin keväisin kenttä on vielä aika karu, mutta Next Tee-kylttejä löytyy aina kuvattavaksi ;)








iive

perjantai 11. toukokuuta 2012

Varustautumista

Ällöpyllyoksetus-lääkkeen aloitus on siirtynyt jo kaksi päivää. Näyttää niinkin kinkkiseltä tilanteelta, että meinaa olla ettei mokomaa lääkettä saa tänne perähikiälle millään. No joo. Tänään sitten viimeinkin (luultavasti vai toivottavasti?) pääsen ihastelemaan maittavia sivuvaikutuksia.

Sitä odotellessa olen päättänyt varustautua.
Kaupasta on raahattu pakastin ja jääkaappi täyteen ruoka-aineksia ja valmiita aterioita. No ei mitään einestä ihan kuitenkaan, mutta keittoja ja kasvispihvejä ja kaikkee sellaista helppoa (ja terveellistä). Nii ja sitä jäätelöä :O

Tänään pitää vielä vähän siivoilla ja pestä pyykkiä (jos jaksaa tai laittaa mies siivoamaan), niin ei niitäkään tarvitse sitten kipeänä murehtia. On kivempi toipua kun joka paikka ei ole ihan hyrskyn myrskyn. Ja menneisyydestä huolimatta olen ottanut sen asenteen, että nyt suvantovaiheen (kun ei ollut mitään hoitoa tähän sairauteen) jälkeen alkaa paranemisvaihe. Varustaudun siihen, että olo tulee olemaan kurja, mutta kyllä se siitä sitten paranee. Eiks vaan!!!

via weheartit.com

Kasvikset vörkkii ainakin tähän asti aikas hyvin. Eilisen kasvilamppuostoksen jälkeen saattaapi kyllä tulla vähän ihmettelyjä, että mitäs siellä keittiön ikkunalla oikein kasvaakaan... Aika mielenkiintoisen väristä valoa tuosta lampusta lähtee ;)


Tomaatit vaan kasvaa aivan mielettömän h i t a a s t i , saa nähdä joutuuko sitä kuitenkin taimiostoksille, kääks. Mut nyt on kuitenkin suunnitelmat tehty, sitten olis enää toteutus. Kasvihuone räjähtää!
Toivottavasti olotila on parin viikon päästä parempi niin pääsee sinne palstalle jatkotoipumaan.
iive