perjantai 31. lokakuuta 2014

Liikutatko buumia vai buumi sinua?

Katselin eilen iltavuoron jälkeen Ylen A-studio: Talk ohjelmaa Liikuntabuumista . Työmatkakävellessä tuli myös kuunneltua Yle Puheen iltapäivän samasta aiheesta ollut keskustelu. Molemmat hyviä ohjelmia, suosittelen kuuntelemaan/katsomaan.

Nythän eletään jonkinlaista liikuntabuumia, mutta mitä se sitten oikein tarkoittaa? A-Talk ohjelmassa todettiin kuitenkin suurinpiirtein näin -Tutkimusten mukaan ne jotka liikkuivat ennenkin, liikkuvat nyt vielä enemmän ja ne jotka eivät liikkuneet aiemmin, eivät liiku nytkään. Ehkäpä asia pitääkin ihan paikkansa. Onneksi olen yksi poikkeus tutkimustulokseen ja hyvä niin. Eli jos et vielä tiennyt niin minä en ole liikkunut ennen. Vasta noin viitisen vuotta on tullut liikuttua ja yritettyä ajatella mitä sitä oikeasti suuhunsa pistää. Ja jotenkin tälle touhulle sokeutuu ja eilen tajusin, että aika isolle joukolle suomalaisista tää kaikki on "ihan sama". Ei niitä voisi vähempää kiinnostaa koko asia. Terveys, liikunta ja hyvä syöminen siis.


Oma liikkuminen ja ajattelutapa on muuttunut aivan mielettömästi siinä viidessä vuodessa. Kaikkihan lähti siitä, että halusin laihduttaa, oppia syömään terveellisesti ja saada paremman kunnon lapsen vuoksi eli siksi että en antaisi Lintuselle huonoa esimerkkiä ja voisin tietenkin itse paremmin. Tällöin focuksessa oli säännöllinen syöminen, peruskunnon kohottaminen ja kalorien kulutus. Lautasella näkyi vähemmän on enemmän periaate ja kalorit olivat laskennan perusta.


Jossain vaiheessa aloin panostamaan lihaskuntoon enemmän ja ajatuksella, mutta silloinkin motivaationa oli "lihas kuluttaa enemmän kuin läski". Eli lihaskuntoa koitin parantaa vain ja ainoastaan siitä syystä, että aineenvaihdunta parantuisi.


Jalkavaivojen (plantaarifaskiitti/asentovirhe) myötä jouduin siirtymään vastalöydetyiltä lenkkipoluilta kuntosalille melkeimpä kokonaan. Aloin ihailla "fitness-elämäntapaa". Kokeilinkin sitä muutamaan otteeseen. Tosin näin myöhemmin voisi sanoa, että aika huonoin tuloksin, sillä yksinkertaisesti elämä ei voi olla salitreeniä, rahkaa, kanaa ja parsakaalia. Se ei riitä minulle.


Nyt focus on siirtynyt entistäkin enemmän terveyteen. Liikun siksi, että siitä tulee hyvä olo ja peruskunto sekä vastustuskyky paranisivat. Salilla treenaan "korjatakseni" kroppani heikkouksia, että se jaksaisi palvella minua tulevina vuosina paremmin. Lautasella näkyy "ruoka tekee hyvää minulle" periaate. Eli olen siirtynyt aivan päinvastaiseen ajatteluun. Ruuassa saa ja pitää olla kaloreita, ravintoaineita ja kaikkea hyvää, jotta kroppa saa sitä itselleen rakennuspalikoita. Sitten kun vielä löytäisi hyvän tasapainon sen ruuan kanssa eikä keräisi tätä vararavintoa tähän vyötärölle niin kuin nyt meinaa hieman tapahtua :)


 Pyhä kolminaisuus: Liikunta, Ruoka ja Lepo

Mutta mikä on tulevaisuuden buumi?
Umppu veikkasi A-talkissa, että tietynlainen mindfullness ja stressinhallinta saa sijaa. Ja sehän on näkyvissäkin jo blogeissa, ei nyt vahvasti, mutta kyllä sen sieltä löytää.
UKK-instituutin Tommi Vasankari ennusti sokeribuumia, joka on ruotsissa kovasti hypetyksen aiheena. Ja blogeissahan tämäkin aihe on pyörinyt tosi paljon.

Molemmat buumit kuulostavat todella hyviltä :) omasta elämästä ne löytyvät jo, ovat löytyneet aina. Minut on jo pienestä asti mummi aivopessyt siihen, että sokeri on pahasta (mutta niin sen mielestä rasvakin oli...). Ehdottomasti toivoisin sokeribuumin kohdistuvan lapsiin eli oikeasti alettaisiin päiväkodeissa ja kouluissa miettiä mitä niille lapsille oikein syötetään. Vanhempana olet aika voimaton nykyhetkisessä tilanteessa. Voisiko joku keksiä sokeriallergian, jonka perusteella päiväkodissa annettaisiin lapselle sokeritonta ruokaa? On myös älytöntä, että tarvitset LÄÄKÄRIN todistuksen siitä, että lapsellesi annettaisiin esimerkiksi gluteenitonta ruokaa.

Sisäinen hyvinvointi tekisi varmasti hyvää myös monille. Olen ollut itsekin elämän lohduttomuuden suossa kun kaikki ahdistaa ja myöskin stressaantunut kaikesta siitä mitä "pitäisi tehdä" eli suorittanut elämää. Itse odotan tältä buumilta sitä että enemmän tietoa tulee saataville, vinkkejä jne. Oman elämän inventaario-verkko"kurssi"han on tästä jo todella hyvä esimerkki. Tuodaan henkistä valmennusta melkeimpä kaikkien saataville, edulliseen hintaan.


Ja ihan täysin ilmaista mielihyvää, hyvää liikettä ja endorfiineja saa ULKOA. Menkää ihmiset ulos ja nauttikaa siitä raikkaasta ilmasta vaikka se aurinko ei nyt niin paistaisikaan. Itse odotan valkeaa lunta ja talven auringonpaistetta. Toivottavasti tänä talvena pääsisi kunnolla hiihtämään, varsinkin kun nyt on mäkikammoisellekin sopiva hiihtopaikka löytynyt ja se on järven jää <3

Ihanaa viikonloppua kaikille <3
Rakastakaa ja huolehtikaa itsestänne ja toisistanne <3

iive

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

No tuleeko sitä keittoa?

Oli vallan ihana herätä aamulla ja todeta ettei ole minnekään kiire. Eilinen päivä menikin neuvolassa Lintusen 5v-tarkastuksessa ja loput päivästä kyläiltiin. Tosin kuntosalilla tietenkin tuli käytyä :D

Tälle päivälle oli suunnitelmissa salitreenit, syöminen ja uiminen. Kaikki tehtiin, mutta kerrankin kunnon poikkeustyylillä, että mihinkään ei ollut kiire. Ihmeelliseen aikoihin syötiin, mutta so what kun syötiin säännöllisesti niin ettei nälkä päässyt yllättämään.

Salilla oli treenipäivä kakkosen vuoro eli Rinta&Kädet. Eilen selkäpäivänä jo tunsin kuinka voimissa oli heikkoutta selän jumimisen vuoksi ja tänään sain jatkaa samoilla fiiliksillä. Tiputin painoja jonkun verran alemmas ja yritin keskittyä vain liikeratoihin ja tuntumaan.
Taisi onnistua kun salilta lähdettäessä kädet oli kuin spagettia ja vielä uimaan pitäisi lähteä...


Koska Lintusen pinaattikeitto unohtui kaupan pakastealtaaseen jaettiin minun lounassalaatti kahtia ja seuraksi piti saada jotain vatsantäytettä.
Muistin Mini Fitness-blogin porkkanasämpylä ohjeen ja alta aikayksikön uuni oli päällä ja ainekset kulhossa.
Paitsi että uups.
Sitä rahkaa piti laittaa 3rkl ja minä laitoin koko purkin :D Lisäilin sitten aineksia tuohon mitä satuinkaan keksimään ja hyviä tuli silti. Tuli kuitenkin heti mieleen että tämän ja chia-sämpyläreseptin voisi yhdistää...


Loppupäivä sujuikin uimareissulla AaltoAlvarissa. Nautiskeltiin tytön kanssa uimisesta oikein kunnolla. Pelkästään altailla meni se 2h. Aallot käytiin kellumassa kolmesti, vesiliukumäestä laskettiin monta kertaa ja minäkin pääsin hierovan vesiputouksen alle vaikka oltiinkin kaksin. Lintunen oli nimittäin oppinut uimaan käsikellukkeiden kanssa jo niin hyvin, että hän saattoi huidella ihan omiaan sillä aikaa kun minä seisoin vesiputouksessa veden hieroessa tuskan kipeää yläselkää :)

Ja sitä pinaattikeittoakin saatiin sitten aikaiseksi kun kurvattiin kotiin kaupan kautta ja ostettiin pinaatit ja maidot ja tehtiin keitto itse. Tosin kauppakassin kantaminen näillä käsillä tuotti jo aikamoista tuskaa, sillä edellämainittujen lisäksi kassista löytyi yli 4kg:n kaali, kilo porkkanoita, 3kg pyykinpesuainetta (Perlana oli Citymarketissa tarjouksessa ja se on maailman paras Sport-pyykinpesuaine) ja 1,5kg klementiinejä. Että sellainen reilun 12kg:n kauppakassi.
Soitin miehen hakemaan sen alaovelta ylös :D

Huomenna töihin iltavuoroon <3
iive

tiistai 28. lokakuuta 2014

Serratus anterior

Viime viikon salitreeneillä sain kyseisen lihaksen valtavan kipeäksi jostain syystä. Tai no jostain syystä ja jostain syystä. Hyvinkin pitkälti siis siitä syystä, että kyseiset sahalihakset ovat minulla vissiin hirvittävän huonossa kunnossa. Myös kiertäjäkalvosimen alueilta lihakset kipeytyivät ja jumiutuivat oikein urakalla. Ja syykin varmasti sama.

Lihasten treenaaminen on itselläni tavallaan aika hankalaa. Ensinnäkin ne kipeytyvät aivan järkyttävän helposti (sellaisella huonolla tavalla) ja toiseksi ne ovat ilmeisesti valmiiksi jo täysin jumissa vaikka olen esimerkiksi tänä vuonna pelkästään venytellyt 108 tuntia! Monesti olen miettinyt sairastanko Hypermobiliteetti-syndroomaa, sillä omaan myös yliliikkuvia niveliä ja kiputilani ovat mielestäni todella ihmeellisiä ja tulevat kummallisiin paikkoihin... tai sitten vaan 5 vuoden treenaaminen ei edelleenkään kumoa niitä liikkumattomia vuosia.


Yövuoroista toipuminen sujui onneksi hyvin. Eilen maanantainahan lopetin valvomisen neljän yövuoron jälkeen, nukuin muutaman tunnin, kävin fysioterapiassa ja loput illasta sujui ihan vaan rentoillen, joka tosin tarkoittaa mun tapauksessa uusia kokkailuja ja käytiin kävelemässäkin sillä aikaa kun Lintunen oli tanssitunnillaan.


Meillä tykätään paljon lihapullista ja koska niitä tulee usein tehtyä niin ne ei kovinkaan monesti ole ns. peruspullia vaan jotain uutta ja erilaista tulee kehiteltyä. Tällä kertaa teinkin vähän kebakon tyylisiä pötkylän muotoisia pullia, jotka oli maustettu perinteisen suola&pippurin sijaan mm. punaisella curry-tahnalla, valkosipulilla, sipulilla, juustokuminalla, korianterilla, kurkumalla ja chilillä.

Perunat tein oheista perunacurry-reseptiä mukaellen (käytössäni oli kuivamausteet). Sillä hetkellä kun kaadoin kookosmaitoa kasariin, niin manasin että mahtoikohan olla hyvä idea, mutta hyvää tästä tuli. Tosin aika valkosipulista vaikka jätin yhden kynnen vähemmäksi.


Kookosmaidon puolikkaasta syntyi Syötävän hyvää-blogin reseptillä iltapalaksi jotain tajuttoman hyvää, nimittäin Suklaa&Pistaasi Chia-vanukasta. Tämä vanukas voittaa kyllä kokeilemani muut vanukkaat (mm. avocado-suklaamoussen) 10-0. Tosin tuhtia tavaraa tämä on vaikka tein ns. kevennetyn version eli jätin toisen banaanin ja puolet kookosmaidosta (ohjeessa kookoskerma vieläpä) pois enkä syönyt tätä kokonaan.

Koska tämän uudemman ruoka-valion energiamäärät ovat hieman hakusessa, tulee niitä tarkasteltua välillä kiloklubin laskurin avulla ja täytyy sanoa että se kannattaa! Sillä yllättävän paljon tulee energiaa näihin kaikenmaailman ihme ruokiin.
Syötävän hyvää-blogissa mainitaan tämän olevan hyvä aamupala tai välipala, mutta en kyllä aivan välipalaksi tätä (originellin reseptin mukaan tehtyä) yli 1000 kalorin herkkua söisi!
Että silleen... kevennettynä versionani kalorimääräksi tuli koko satsille 848kcal. Ei ihme ettei enää ollut nälkä tämän jälkeen... enkä tosiaankaan syönyt sitä kokonaan (vaikka maun puolesta olisi mennyt alas heittämällä).

Jatkossa taidan jalostaa tätä herkkua todellakin hieman kevyemmäksi, sillä vaikka ruuassa saa olla paljon ravinto-aineita ym. niin ei se vaan käy että puolet päivän energiasta tulee jostain chia-suklaavanukkaasta :D
Suurin osahan tuon reseptin kaloreista tulee kookoskermasta ja pistaaseista, joiden määrää on kyllä helppo säätää maun juurikaan luultavasti muuttumatta...

iive

maanantai 27. lokakuuta 2014

Asiaa jalasta

Jalka on ihmiselle aika tärkeä juttu. On aika hankala liikkua jos jalkojen tai jalan kanssa on ongelmia.
Nyt on taas yksi toivonkipinä heitetty ilmoille kun sain ensin työterveyslääkäriltä lähetteen työfysioterapeutille ja nyt tänään sain työfysioterapeutilta lähetteen kunnon alaraajatutkimukseen!


Kartoitetaan nyt kunnolla läpi se mistä jalkapohjan kivut tulevat, koska periaatteessa tukipohjallisten pitäisi tukea jalkaa niin ettei plantaarifaskiittia pääsisi syntymään ja lisäksi mulla on faskian venytyslastat jne. käytössä myös. No, melkein kaksi vuotta on nyt noita tukipohjallisia pidetty eikä niistä kauheasti ole ollut hyötyä ja venytyslastaa myös. Lähinnä ne ovat pitäneet tilanteen silleen just ja just aisoissa. Tästä voisi päätellä, että suurin vika ei olekaan jalkapohjassa vaan aivan jossain muualla.



Työfysioterapeutin kanssa juteltiin pitkät pätkät ja kartoitettiin tilannetta. Tekemäni jalkajumpat ovat kuulemma ok, joten niihinkin voisi nyt motivoitua enemmän (kun itse itsellenihän ne olen suunnitellut ja näin ollen ollut hieman epävarma niitten tekemisestä). Kertomani perusteella hän tuumaili, että minulla saattaa hyvinkin olla yliliikkuvuutta SI-nivelessä ja tämä saattaisikin olla yksi suuri tekijä jalkapohjan kipuihin myös. Joten hyvä on nyt päästä ammattilaiselle kunnon tutkimuksiin.


Ja sittenhän väläyteltiin myös sitä kortisonipiikkiä ja kyllä mä siihen sanoin, että otanhan mä sen jos joku oikeasti katsoo, että siitä minulle sitten jotain hyötyä on. Kun onhan tämä kestänyt jo ihan liian pitkään koko homma. Mutta ensin katsellaan tutkimukset ja treenit yms. Kun kyllä mä mieluiten treenaan kropan kuntoon kun otan mitään piikkejä. Harvinaista tämä asenne kuulemma... että yleensä mieluiten otetaan se piikki ja jätetään ne treenit väliin... Muutenkin oli kiva jutella kun fyssarilla oli sellainen asenne, että hoidetaan tää hei kuntoon ja ensi keväänä koitetaan saada mut lenkkipoluille kävelemisen sijaan juoksemaan. Että kaikki sen eteen tehdään.


Joten viimeinkin tämä on se "last chance" jolloin katsotaan oikeasti onko tälle nyt jotain tehtävissä vai ei. Lääkärikin lupasi tarpeen tullessa kuvaukset ym. tutkimukset laittaa eteenpäin jos on tarvetta. Että innolla odotan miten tässä käy ja toivon että kävispä hyvin!
Ruokavalion puolella otin taas käyttöön unohduksissa olleen MSM-jauheen. Lisäksi käytössä myös hyvät rasvat tietty. Välillä tuntuu etten mä muuta syökään kun noita kaiken maailman pähkinöitä ja avocadoja ja siemeniä :D

Tänään on lepopäivä 4/4 yövuorojen jälkeen ja sellainen "humpuukipäivä" että teen ihan just sitä mitä huvittaa. Nyt mua näköjään huvittaa tutkia kiertäjäkalvosimien rakennetta, toimintaa ja kuntoutusta. On mullakin huvit. Täällä siis todella hyvä artikkelisarja ko. asiasta. Osa 1, Osa 2, Osa 3

Näköjään mulla ei ole tapana luovuttaa, joten here we go, go, go!
iive

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Mission - spring 2015

Nyt on tavoitteet tehty ja kirjoitettu :) Salin puolelle en varsinaisesti tavoitteita tehnyt, muita vaihdoksia kylläkin. Osahan näistä on hieman hankalasti mitattavissa, mutta sitä varten minulla on uusi kalenteri, johon jatkossa kirjaan joka päivä päivän fiilikset lyhyesti (tai pitkästi).
  • 0 sairaslomapäivää keväällä 2015
  • hyvinvointipäiviä 80/20
  • hyvät yöunet 80/20
  • sentit ja kilot-tavoite (oma yksityinen tavoite, jota en tänne julkista)

Kaikista haastavimpana pidän tuota ensimmäistä tavoitetta 0 sairaslomapäivää, sillä tosiasia on, että tulen kyllä aika helposti kipeäksi. Mutta tavoite tämäkin ja vähän höhlää olisi kirjoittaa tavoitteeksi vaikkapa alle kymmenen sairaslomapäivää jos tavoite kuitenkin on nolla. Tähän aseeksi vitamiinit, hyvinvointipäivät, adaptogeenit yms.


Hyvinvointipäivät ja hyvät yöunet menevät suhteella 80/20, sillä eihän joka päivä voi kertakaikkiaan mennä ihan putkeen. Ja kuten hyvässä syömisessäkin on ollut esillä, niin 80% hyvää syömistä ja 20% voi sitten olla vähän "niin ja näin"-syömistä, niin tässäkin voi olla hyviä päiviä ja niin ja näin päiviä :D
Hyvinvointipäivään kuuluu liikkuminen, kehonhuolto, hyvä syöminen & juominen, psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen ja se hyvä nukkuminen.
Nukkumisessa olen päässyt viime vuosina aivan hirveästi eteenpäin siitä mitä se on joskus ollut kaikkine nukahtamisvaikeusten, lääkkeiden (jotka eivät koskaan toimineet) ja ahdistuksen kanssa. Ei voi uskoa kuinka ihana on nukahtaa ilman noita kolmea! Tekemistä on edelleen ja vuorotyö vaikeuttaa sitä entisestään.


Asetin nyt kuitenkin itselleni sentit ja kilot tavoitteen. Ihan vain sillä, koska se kuitenkin on yksi päämääräni. Tiedän että laihuuden ihannointi on so last season, mutta kun minä tunnen omassa itsessäni, että minun kuuluisi olla pienempi! En minä nälkäkurjeksi halua missään nimessä enkä näännyttää itseäni. Haluan olla terveesti pienempi ja voida hyvin siinä kropassa. Nämä tavoitteet pidän kuitenkin vain omassa tiedossani, sillä en halua sitä mitenkään päätavoitteeksi enkä halua antaa minkäänlaisia epäterveitä malleja yhtään kenellekään.


Mutta mitäs sitten tapahtui salitreeneille?
Pitkään olen treenannut ensin hulluna, sitten uuvahtanut ja sairastunut. Siitä on seurannut tietenkin enemmän tai vähemmän taukoa ja mikään tässä ei tietenkään ole ollut hyvä juttu. Olen nyt noin viikon ajan treenannut vanhan saliohjelman mukaisesti ja kuulostellut kroppaa. Totesin, että saliohjelmani on minulle aivan liian "rankka" ajatellen sitä mitä sillä koitan tavoitella. Niinpä treeniohjelmassa kävi yliviivauskynä ja lyhensin treenejä 8 liikkeestä viiteen. Nämä viisi liikettä jaksan tehdä hyvällä ja järkevällä intensiteetillä ja minulla jää aikaa kunnon verryttelyihin ennen ja jälkeen treenin!
Kun mitä järkeä on treenata 8 liikettä, joista viimeiset kolme mennään jo aivan nolla energioilla? Tämä käy jo ihan perusterveyden kimppuun huonontavasti ja kun se ei olisi tietenkään tarkoitus :)


Nyt tuntuu siltä, että tavoitteet ovat selvät ja minulle sopivat. Ja ne motivoivat minua eteenpäin tämän projektin parissa. Jatkoon laitan ehkä jonkinlaista kuntotestin tapaista itselleni, mutta se on vielä kehitysasteella tämä asia. Jonkin ajan kuluttua pitäisi ilmestyä myös Biohakkereiden käsikirjan ravinto-osio ja reilun parin viikon päästä alkaa Oman elämän inventaario, joten saa nähdä mitä ne vielä tuovat tullessaan.

Kohti tervettä ja onnellista tulevaisuutta siis :)

iive

perjantai 24. lokakuuta 2014

Tavotteiden asettamisesta

Kuuntelin eilen Biohakkereiden podcastia jossa vieraana oli olympia-pikaluistelija Mika Poutala. Oli todella mielenkiintoinen podcast vaikka ensin ajattelin, että joo, kuunnellaampa nyt ihan vaan huvikseen kun ei parempaakaan ole.

Muutenkin mielenkiintoisen haastiksen lisäksi sain jotenkin nyt viimeisen herätyksen siitä, että minulta puuttuvat täysin ne tavoitteet. Ja kuinka ne tavoitteet tulisi tehdä jotta ne olisi optimaalisinta saavuttaa. Toisaalta tämä on tuttua huttua, mutta aina niin toistettavissa!
  1. Mitattavuus: Tavoitteen pitää olla mitattavissa oleva ja selkeä.
  2. Itsensä ohjelmointi: Kirjoita tavoitteesi ylös ja tee niistä taustakuva tietokoneelle.
  3. Määräaika: Tavoitteella pitää olla deadline. Jos ei ole deadlinea, et tee riittävästi töitä tavoitteesi eteen.
Jotenkin olen ajatellut, että omat tavoitteeni terveyden tavoittelussa ovat kovin epämääräiset. Jonkun hemoglobiini tai kolesteroli-arvonko nyt tuonne tavoitteeksi laitan? Varsinkaan kun niissä ei ole mitään vikaa/parannettavaa.

Sitten tuli mieleen entinen työpaikkani, jossa palkittiin työntekijä ylimääräisellä bonuksella siitä syystä ettei hän ole ollut yhtään työpäivää oman sairauden vuoksi pois (en kylläkään kannusta tulemaan sairaana töihin). Joten terveyden saralla ensi vuonna voisi tavoitteena olla 0 sairaslomapäivää vuoden aikana? Voisiko se olla mahdollista?

Fyysisen kunnon tavoitteeksi voisi laittaa jonkunlaisen kuntotestin suorittamisen tai vaikkapa salitreenien voimatasojen lisääntymisen esim. paljon pystyy kyykkäämään tms.
Juoksulle olisi helppo asettaa tavoite, muttakun en edelleenkään juokse, nyyh!


Fyysisen olemuksen ts. ulkonäön tavoitteeksi voisi laittaa jonkin vartalon senttilukeman tavoitepainon lisäksi?

Oman tavoitteensa voisi asettaa myös muunlaiselle hyvinvoinnille kuten unenlaadulle. Sitä varten latasin nyt täysversion Sleep as Android-ohjelmasta, jota olen kokeillut nyt kahden viikon verran.

Onnistuu ne päiväunet rannallakin :)
Pohdin myös hyvinvointipäivien merkkaamista, eli pyrkisi mahdollisimman moneen optimaaliseen päivään jolloin toimii terveyttä edistävästi. Alussahan tuo vaatii paljon työtä, mutta jatkossahan siitä toivottavasti tulisi elämäntapa. Juuri sellainen elämäntapa jollaista haluaisin tulevaisuudelta.


Loppuun vielä Mikan oivat mietteet, etenkin kaksi viimeistä kolahti kunnolla. Toisaalta ykköstäkin toteutan, tosin tietokoneella ja luen jatkuvasti jotain uutta ja kehittävää tai sitten muiden bloggaajien ajatuksia (ja nekin voi olla todella kehittäviä).
  1. Lue joka päivä, esimerkiksi joka aamu tunnin verran. Huomaat, kuinka ajattelusi alkaa muuttua.
  2. Ei ole mitään merkitystä mistä lähtökohdista tulet, vaan sillä mitä haluat ja mitä teet.
  3. Usko omaan tekemiseen ja käytä siihen aikaa, niin voit kehittyä huimasti.

Ja se paikka missä olen onnellinen on metsä. Sitä lisää!



 iive

ps. olen ollut myös hullun kiinnostunut adaptogeeneistä, joten sellaista sitten varmaan seuraavaksi kehiin :) Meinaa vaan kaikki tieto olla enkuks ja ei oikein jaksaisi sillä lukea mitään tiedejuttuja, mutta on kai se vaan jossain vaiheessa opeteltava tai lähinnä keskittymiskykyä se vaatii, sillä enkku kyllä sujuu hyvin.

torstai 23. lokakuuta 2014

Miss Kurpitsapää

Viime viikolla heräsin siihen tosiasiaan, että jos nyt ei jatketa eteenpäin, niin käy hullusti.
Olen pikkuhiljaa ostellut pienempiä vaatteita ja nepä alkoivat nyt puristaa ja tuntua epämiellyttäviltä päällä. Sen verran on järkeä päässä etten todellakaan isompiin vaatteisiin tällää itseäni (ja ne on muuten heivattukin tästä taloudesta jo lopullisesti kiertoon) vaan toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Muutos ei ole kropassa suuren suuri, mutta aivan tarpeeksi, että voi huomata sen tosiasian mitä on tapahtunut kun rupeaa sairastelemaan ja sitä myötä löysäilemään.

Salilla on päästy jo normaalien treenien pariin. Koitan treenata nyt työfysioterapeutilta tehtyjen ohjeiden mukaisesti eli ns. vuoroparisesti/tahtisesti vai millä tätä nimittäisi. Eli ei esim. hauisliikettä tangolla molempia hauiksia treenaten vaan käsipainoilla vuorokäsin. Näin koitan nyt treeniohjelmaan vaihtaa mahdollisimman monta liikettä vuoropariseksi tai vähintäänkin käsipainoilla tehtäväksi (esim. penkkipunnerrus) Saa nähdä tapahtuuko kropassa luvattua lihaskireyden häviämistä ja lihastasapainon vahvistumista.
Treenit ainakin tuntuivat hyvälle eikä kummankaan tällaisen treenin jälkeen tullut lukkoja tai kiputiloja lainkaan selän alueelle, mitä mulla normaalisti aina käy.

Tein huvikseni tällaisen energia-taulun itselleni ja klikkailin siihen sellaisia kuvia joista tulee hyvä fiilis :)
Yksi pieni juoksuaiheinen kuvakin sieltä löytyy eli toivo edelleen elää...
Tässä on oikeastaan kaikkea sitä mitä kohti pyrin ja mitä haluan elämääni tällä saralla tuoda vieläkin enemmän.


Ruokavalion puolesta keskityn nyt erityisesti hyvään energian, hivenaineiden ja vitamiinien saantiin. Kohti paleo-ruokavaliota siis tieni vie entisestään.


Eilen paistelin kalapihvejä. Meidän perheessä syödään aivan liian vähän kalaa, onneksi pähkinät, avocadot ja chia tasoittaa tilannetta vähän. Mutta tämä resepti Italialaisiin kalapulliin oli vallan mainio! Hauskasti resepti löytyi Alkon sivuilta, mutta ei anneta sen häiritä.
Aikalailla ohjeen mukaan tuli tehtyä, tosin en käyttänyt paistamiseen 2dl(!) rypsiöljyä (pärjäsin muutamalla lorauksella, koska tein pihvejä enkä pullia) ja kuorrutuksessa korppujauhojen tilalla oli osa täytteen parmesanista sekä jauhettuja gluteenittomia ja sokerittomia corn flakeseja.

Lintunen askarteli halloween-kurpitsan mun kanssa. Tuntuu olevan kova sana nyt tämä Halloween. Alkaa oikein suorituspaineita pukata äidille kun pitäisi kaikenmaailman costuumia ja härpäkettä olla...
Mutta Miss Kurpitsapäästä tuli ainakin tosi ihana ja persoonallinen :D




Tänään tuli useampikin tunti kokkailtua comfort-foodia yövuoroja varten. Lihapullia Intialaisessa tomaattikastikkeessa, kurpitsakeittoa, chia-parmesan leipää, piparibolleroita tai siis "patukoita" ja raaka-suklaata.


Vihdoin sain laskettua muuten tuon raaka-suklaan energiamäärän, sillä viikonloppureissussa tuli ostettua konvehtimuotit. Yhden konvehdin energiamääräksi tuli 64kcal ja tuo on todella tuhti syötävä, sisältää nimittäin reippaasti pähkinää.
Tämänkertaiset raaka-suklaat onnistuivatkin todella hyvin. Liekö syy kaakaojauhon jota lisäsin massaan lucuman sijasta? Lucumaa kun ei keskisuomen ainoassakaan kaupassa missä olen käynyt ole ollut myytävänä. Hyllyt vaan ammottaa tyhjyyttään...

Nyt jännityksellä taas kohti yövuoroja. On aina arvoitus kuinka ne sujuvat... valvominen sujuu yleensä aikas ok, mutta se syöminen... sen kanssa tekee tiukkaa lähes aina.

iive

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Viikonloppu Holiday Club Saimaalla

Mahtava viikonloppu takana ja niin poikki olin, että autossa nukuin loppumatkan ja kotonakin vielä hieman :D

Hotellista...
Meillähän oli siis lahjakortti tuonne Holiday Club Saimaalle ja koska kortti oli kahdelle hengelle niin lähdimme sinne pariskuntana. Olisi pitänyt mennä perheenä.
Eikä me muutenkaan oikein olla tuollaisen paikan kohderyhmää, joten aivan nappivalinta ei Saimaa meille kokonaisuutena ollut.





Saimme huoneen Castle-hotellista, joka on tarkoitettu vain aikuisille. Rakennus on vanha ja aivan upeasti laitettu. Huone oli ehkä upein ja laadukkain jossa olen koskaan ollut. Oli siistiä ja puhdasta ja petivaatteet olivat aivan mielettömän ihanat.
Castle-hotellista oli sisäkäytävä itse kylpylään ja meidän huoneesta matka oli todella lyhyt. Samasta rakennuksesta löytyi myös kirjasto (ihana jos ei olisi ollut jotain muuta tekemistä) ja vallan passeli kuntosali jossa tuli vierailtua lähtöpäivänä.
Jäin kuitenkin kaipaamaan konseptia vähän pidemmälle. Vain aikuisille hotellissa olisi ollut kivaa Vain aikuisille-aamupalakin. Voitte vaan arvata sitä huutoa ja kiljuntaa tälleen syyslomaviikolla...

Kylpylästä...


Kylpylä oli suorastaan pettymys. Kuvassa näkyy vain muutama ihminen, mutta kun me pääsimme kylpyläosastolle asti, oli se aivan tupaten täynnä kirkuvia ja hyppiviä lapsia. Minkäänlaista rauhallisempaa osastoa ei tuolla ole ts. missään ei voi oikeasti uida vaan kaikki pyörii noiden aktiviteettialtaiden ympärillä. Lapsillehan tuo on kertakaikkiaan taivas! Voi kuinka meidän Lintunen olisi nauttinutkaan olosta tuolla :D

Kahdesti kävin kylpylöimässä, tulo ja lähtöpäivänä. Lauantaina ei voinut edes kuvitella menevänsä sinne, sillä niin paljon porukkaa siellä silloin oli.

Miinusta saa myös "YHTEIS"pukuhuonekäytännöt. Ymmärrän, että kyse on kylpylähotellista jolloin varsinainen pukuhuone on ehkäpä tarpeeton? Toisaalta se tarkoittaa sitä, että kaikki ovat "pukuhuoneosastolla" aivan pihalla. Jos olet hotellivieras, saavut kylpylään jo valmiiksi uikkareissa valkea kylpytakki päällä, valkea pyyhe mukanasi. Sinulla on tällöin kaksi vaihtoehtoa, jättää ne lukolliseen kaappiin pukuhuoneelle ja mennä pelkissä uikkareissa suihkuosastolle tai mennä kylpytakissa suihkuosastolle. Mutta, sielläpä onkin 50 samanlaista valkeaa kylpytakkia ja pyyhettä eikä juurikaan naulakoita joihin ne laittaa.

Itse jätin pyyhkeen ja takin lukolliseen kaappiin, koska suihkuhuoneeseen ei kertakaikkiaan mahtunut mitään enkä enää ikinä olisi löytänyt sieltä juuri minun kamppeitani. Se tarkoitti silloin sitä, että minun täytyi saunan ja peseytymisen jälkeen pukea märkä kylmä uikkari takaisin päälle, jotta pääsen hakemaan kylpytakin päälleni. Sillä alastihan ei voinut pukuhuoneeseen mennä koska se oli miesten ja naisten YHTEISpukuhuone.

Tiedän, että nämä ovat ehkä pikkuasioita, mutta koko kylpylä/hotelli-vierailu oli täynnä pieniä miinuksia joissa asiakaskokemusta ei oltu otettu huomioon. Minne menen, miten toimin jne. Jatkuvasti oli tilanteita joissa jouduin miettimään kuinka minun oletettiin toimivan ko. tilanteessa. Ärsyttävää!

Kaikesta muusta....

Jos hotellissa ja kylpylässä meno oli ärsyttävää niin kaikki muu oli ihan täydellistä!
Lappeenrannassa käytiin Linnoituksilla kävelemässä, kahvilla ja kaupungilla ostoksilla.






Marjuska oli ihana kahvio ja koko talo oli täynnä ihanuuksia mm. käsitöitä, taidetta jne. Pihalle asti leijailevat tuoksut houkuttelivat sisään ja ei turhaan menty. Pelkkää kiitosta ansaitsee tämä paikka. Palvelu, tarjottavat, miljöö ja hinnat kohdallaan! Hymyssäsuin mentiin ja poistuttiin. Oikea hyvänmielen paikka.



Lounasta haettiin ihan Citymarketin Fresh-salaattibaarista ja mukana oli omat viljattomat leivät. Kun ei vaan jaksanut lähteä etsimään mitään kivaa lounaspaikkaa enää siinä nälässä.


Imatralla käytiin vielä kosken ympäristö kiertämässä läpi. Ja enhän mä voinut mitään virallisia reittejä mennä vaan siellä painettiin puskissa ihan omia reittejä. Ihanaa :D Onneksi mun mies on ihan yhtä "hullu" kun mä.




Illalla lähdettiin istumaan iltaa hotellin vieressä olevaan rantaravintolaan Rauharantaan meidän ystävän kanssa. Rauharannasta sai loistavaa palvelua ja ruokaa kohtuuhintaan. Minun ruokavalioon sopiva ruoka löytyi näppärästi vaikka paikka olikin enemmän sellainen pitsapaikka. Salaatti olisi ollut suoraan listalta, mutta kun sitä oli syönyt jo lounaalla. Sittenpä hoksittiin, että päivän lohikeitto oli gluteeniton, joten lohikeittoa ja pieni lasi viiniä <3



Hyvää seuraa, ruokaa ja juomaa :)
Ja lompakko kiitti myös.
En ikinä olisi maksanut hotellin noutopöydästä 26euroa/hlö! Huh huh mitä riistohintaa! Mielummin tuen pienyrittäjää, kiitos! Viimeinen lause olikin ehkä päivän teema. Pienyrittäjien paikoissa tuli hyvälle mielelle, ketjupaikoissa ei. Joten onpa vaikea arvata mitä suosia?
Vai mitä te olette asiasta mieltä?

iive